Tämä artikkeli käsittelee aihetta yleisesti. Pekoraali on myös runo Liisan seikkailut peilimaailmassa -kirjassa.

Pekoraali (lat. pecus 'karja') tarkoittaa typerän mahtipontista ja naurettavaa kirjoitelmaa tai puhetta.[1]

Sanan etymologia muokkaa

Sana pekoraali on tullut suomen kieleen ruotsista (pekoral), jossa sana tavataan ensi kerran 1790-luvulla. Substantiivi pekoral tarkoittaa kirjoitelmaa – runoutta tai proosaa –, jonka hupsuus ja mahtipontisuus synnyttää tahtomattaan naurettavan vaikutelman; adjektiivi pekoral tarkoittaa 'laumoille suunnattua' kirjallisuutta tms. Alun perin sana on latinalaista perua: pecoralis tarkoittaa 'karjalle, laumalle sopivaa' (lat. gen. pecoris).

Kirjallisuudentutkija Daniel Möller määrittelee: ”Pekoraali on kirjallisuuden vastine rihkamataiteelle ja kalkkunaelokuville: taidetuotos, jossa kunnianhimon ja lopputuloksen ristiriita lyö korville.”[2]

Suomenkielisessä kirjallisuudessa sanan pekoraali tunnetuin esiintymä lienee Lewis Carrollin kirjaan Liisan seikkailut peilimaailmassa (1871) sisältyvässä runossa "Pekoraali" (engl. Jabberwocky), jonka suomensivat Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner vuonna 1974.

Ruotsissa pekoraaleja on julkaistu useissa antologioissa.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Otavan Suuri Ensyklopedia 23, s. 9058. Helsinki 1983. ISBN 951-1-05086-9
  2. Möller, Daniel: ”Pekoral och pekoralister i Sverige”, Tre sekler svenska pekoral: Från Sveno Brynolphi Dalius till Bror Oskar Snygg, s. 4. Stockholm: Ruin, 2019. ISBN 978-91-88-24112-2.
  3. Möller, Håkan: ”Det var kärlekens liv i en grodas gestalt, Det var livet, det eviga, livet i allt!” Hufvudstadsbladet, 25.8.2019, s. 37. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Bergman, Mats (toim.): Jullen på världshavet: Svenska pekoralister i urval. Stockholm: Gidlund, 1982. ISBN 91-7021-415-8.
  • Möller, Daniel (toim.): Tre sekler svenska pekoral: Från Sveno Brynolphi Dalius till Bror Oskar Snygg. En antologi under redaktion och med en inledning av Daniel Möller. Stockholm: Ruin, 2019. ISBN 978-91-88-24112-2. Teoksen verkkoversio.
  • Ossiannilsson, Sölve (toim.): Träskogalopp: Pekoral och parodier. Läsebok för hög och tyst läsning. Stockholm: Wahlström & Widstrand, 1952.
  • Strandberg, Olle (toim.): Pegas på villovägar: En lyrisk läsebok. Stockholm: Wahlström & Widstrand, 1965.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.