Wikipedia

Pekka Himanen

suomalainen filosofi

Pekka Himanen (s. 19. lokakuuta 1973) on suomalainen filosofi, joka on työssään keskittynyt erityisesti informaatioajan tutkimiseen.[1]

Pekka Himanen
Henkilötiedot
Syntynyt19. lokakuuta 1973 (ikä 50)
Koulutus ja ura
Tutkimusalue filosofia
Tunnetut työt Hakkerietiikka ja informaatioajan henki (2001)

Elämä ja ura muokkaa

Himanen nousi julkisuuteen väitellessään Suomen nuorimpana henkilönä filosofian tohtoriksi 20-vuotiaana. Himasen väitöskirja oli suomenkielinen monografia, joka käsitteli Bertrand Russellin uskontokritiikkiä. Himasen väitöskirjan ohjaaja oli Esa Saarinen.[2]

Vuonna 1996 Himanen julkaisi dialogimuotoon kirjoitetun fiktiivisen teoksen Himeros, joka käsittelee Hadeksesta henkiin heränneen antiikin filosofi Sokrateen elämää Helsingissä kolmen päivän ajan. Himeroksessa Sokrates käy keskustelua Helsingin yliopistossa "opettavien" Cyborgin (oik. Stephen Hawking), paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Kuitenkin helsinkiläiset tuomitsevat Sokrateen kuolemaan jo kolmen päivän kuluttua henkiinheräämisestä. Vuonna 1998 ilmestyi Filosofian oikeudenkäynti, joka käsittelee filosofiaa pitäen sitä näytelmänä, jossa jokaisen filosofin on aina uudelleen ja uudelleen dramatisoitava Sokrates käyttöönsä. Pekka Himasen informaatioyhteiskuntaa käsittelevästä teos Hakkerietiikka ja informaatioajan henki ilmestyi vuonna 2001. Himanen on ollut kiinnostunut Manuel Castellsin yhteiskuntateorioista.lähde?

Hän on toiminut ILO:n korkean tason globalisaatiokomission neuvonantajana sekä Suomessa antanut ohjeita eduskunnalle, hallitukselle ja presidentille. Himanen on saanut Maailman talousfoorumin Global Leader for Tomorrow -palkinnon 2003. Hänestä tuli Helsingin yliopiston vuoden 2007 alumni.[1]

Syyskuussa 2009 hallituksen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) tilasivat Himaselta tulevaisuusselvityksen siitä, miten Suomen kulttuuri saadaan kukoistamaan 2010-luvulla.[3] Kirja sai murskaavan arvostelun Virpi Salmen kolumnissa Helsingin Sanomissa.[4] Yleisradiolle laatimassaan kolumnissa sitä ruoti kriittisesti toimittaja Jouko Marttila.[5] Talouselämä-lehdessä kirjan teilasi toimittaja Timo Harakka.[6] Vuonna 2012 Sitra, Tekes, Suomen Akatemia ja Valtioneuvoston kanslia tilasivat yhdessä Himasen yritykseltä noin miljoonan euron tutkimushankkeen kestävän kasvun mallista.[7]

Kansainvälinen ihmisarvon foorumi muokkaa

Vuonna 2006 Himanen perusti Kansainvälisen ihmisarvon foorumin yhdessä Norjan kruununprinssin Haakonin ja John Hope Bryantin kanssa. Kansainvälinen ihmisarvon foorumi on riippumaton, epäpoliittinen järjestö, jonka tarkoitus on tukea jokaisen ihmisen universaalista oikeutta ihmisarvon mukaiseen elämään.lähde?

Arvioita toiminnasta muokkaa

Pekka Himasen entinen opettaja Esa Saarinen pitää tätä mielenkiintoisena henkilönä ja rohkeana toimijana, joka "ei tyydy käpertyneeseen tutkijan rooliin". Himasen raportit ovat Saarisen mielestä poikkeuksellisia, sillä niitä myös luetaan.[8]

Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita.[9] Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta.[10]

Himanen sijoittui 14:nneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.[11]

Tutkivan journalismin nettisivusto Long Play julkaisi helmikuussa 2013 artikkelin "Himasen etiikka", jossa selvitettiin muun muassa Himasen ilman kilpailutusta saamaa 700 000 euron tutkimushankerahoitusta ja sen järjestelyjä sekä Himasen tapaa käyttää professori-titteliä ilman, että hänellä on koskaan ollut professuuria missään yliopistossa.[12] Hankkeen tilaamisesta ja merkityksestä tehtiin tutkintapyyntö perustuslakivaliokuntaan ja Suomen oikeuskanslerille. Hankkeeseen liittyvää selontekoa on pyydetty pääministeri Jyrki Kataiselta.[13][14]

Yksityiselämä muokkaa

Elokuussa 2012 Himanen sai haitanteosta virkamiehelle 14 päiväsakkoa, joka oli hänen tuloillaan 728 euroa. Himanen vastusti poliisipartiota, kun häntä vietiin putkaan.[15]

Teokset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Vuoden alumni Pekka Himanen: Viisautta ei voi massatuottaa (Helsingin yliopiston tiedote 8.2.2007)
  2. ↑ Silfverberg, Kalle: Himaselle hätäiltiin tohtorinhattu Helsingin Sanomat. 7.3.2013. Viitattu 7.12.2015.
  3. ↑ Luukka, Teemu: Pekka Himanen tekee valtiolle selvityksen kulttuurin tulevaisuudesta Helsingin Sanomat. 1.9.2009. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 8.1.2010. (IA)
  4. ↑ Paskanpuhuminen 2.0. Virpi Salmen kolumni. Julkaistu 16.3.2010. Viitattu 17.3.2010 (IA)
  5. ↑ Lukioikäisen kouluaine vai yhteiskunnan pelastusohjelma? 16.3.2010. Yle.
  6. ↑ Talouselämä (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Hankintailmoitukset
  8. ↑ Esa Saarinen: Pekan sysäyksiä tarvitaan. Iltalehti, 14.12.2009, s. 9.
  9. ↑ Tennilä: Himasen löperrykset kuultu jo. Iltalehti, 14.12.2009, s. 9.
  10. ↑ Tere Vadén: Himanen & Wikipedia & kukoistus (2010)
  11. ↑ Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta. Nordic Business Report, {{{Vuosi}}}, nro Elokuu 2012, s. 42–54. Jyväskylä: Nordic Business Forum, Serus Media. Lehden verkko- ja tablettiversiot. Viitattu 10.8.2012.
  12. ↑ Silfverberg, Anu & Vehkoo, Johanna: Himasen etiikka. (Verkkojulkaisu, maksullinen) Long Play, 2013, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Oikeuskansleri käsittelee kantelut Himasen tilauksesta. (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen
  14. ↑ Kataisen Himas-toimien laillisuutta tutkitaan. (Arkistoitu – Internet Archive) Keskisuomalainen
  15. ↑ Iltasanomat: Kalsareissa riehunut huippufilosofi Pekka Himanen putkaan: "Käytös erittäin sekavaa"

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Himanen&oldid=21161215”