Peer Gynt

Henrik Ibsenin kirjoittama näytelmä
Tämä artikkeli käsittelee norjalaista näytelmää. Muista merkityksistä katso Peer Gynt (täsmennyssivu).

Peer Gynt on Henrik Ibsenin vuonna 1867 kirjoittama symbolinen näytelmä Peer Gynt-nimisen henkilön elämänvaiheista ja mielikuvituksellisista seikkailuista. Palattuaan kotiin Peer vihdoin löytää omimman itseytensä Solveigin, rakastavan naisen, luota. Edvard Grieg sävelsi näytelmään musiikin. Peer Gyntin ovat suomentaneet professori Otto Manninen ja uudestaan Pentti Saarikoski.

Henrik Klausen esitti Peer Gyntiä näytelmän ensi-illassa 1876.
Gösta Ekman Peer Gyntinä 1930-luvulla.

Näytelmän kulku muokkaa

Peer Gyntin isä Jon Gynt oli aikoinaan rikas ja kunniallinen mies, mutta hän joi kaikki rahansa, kuoli ja jätti köyhyyteen vaimonsa ja poikansa. Peer ei halua tulla isänsä kaltaiseksi ja unelmoi paremmasta elämästä. Peerillä on kuitenkin paheensa: rehvastelu ja ylimielisyys. Peer unelmoi Ingridistä ja päättää ryöstää tämän Ingridin hääpäivänä. Hanke kuitenkin epäonnistuu ja Peer aloittaa hurjan pakomatkansa. Peer joutuu naisten kanssa myös muihin ongelmiin. Matkallaan hän tapaa Doveren äijän tyttären sekä myöhemmin Solveigin ja rakastuu molempiin.

Solveig muuttaa Peerin metsämökkiin asumaan, mutta Peer itse lähtee monivuotiselle matkalle, jonka aikana hän toimii liikemiehenä, beduiinipäällikkönä ja profeettana. Hän kiertää Marokon rannikoilla, käy Egyptissä ja päätyy lopuksi hullujenhuoneelle. Kun hän päättää lopulta palata takaisin, hänen laivansa haaksirikkoutuu, ja hän tapaa laivalla Oudon matkustajan.

Palattuaan kotikylään Peer huomaa, ettei ole enää entisensä vaan haluaa luopua kaikesta kokemastaan. Peer vaipuu epätoivoon ja johtuu palaamaan Solveigin luo, joka on odottanut Peeriä siitä lähtien, kun tämä lähti matkoilleen. Solveig vakuuttaa rakkauttaan Peerille.

Näytelmän historia muokkaa

Peer Gyntiä ei kirjoitettu alun perin esitettäväksi näyttämöllä, mutta suostuteltuaan ystävänsä Edvard Griegin säveltämään tekstiin musiikin Ibsen myöhemmin muokkasi ja lyhensi tekstin musiikkinäytelmäksi. [1] Peer Gynt on kirjoitettu osittain Roomassa, Ischiassa ja Sorrentossa. Peer Gynt julkaistiin 14. marraskuuta 1867 Kööpenhaminassa. Kirjan kustansi Gyldendalske Boghandel (F. Hegel), ja ensimmäinen painos oli 1250 kappaletta. Parin viikon kuluttua siitä otettiin toinen, 2000 kappaleen painos. Kirjan hyvä myynti johtui Ibsenin edellisen näytelmän Brandin suuresta suosiosta.[2]

Henkilöt muokkaa

  • Åse, talonpojan leski
  • Peer Gynt, hänen poikansa
  • Kaksi akkaa viljasäkkeineen
  • Aslak, seppä
  • Keittiömestari, pelimanni, häävieraita ynnä muuta väkeä
  • Siirtolaispariskunta
  • Solveig ja pikku Helga, heidän tyttärensä
  • Haegstadin isäntä
  • Ingrid, hänen tyttärensä
  • Sulhanen ja hänen vanhempansa
  • Kolme karjapiikaa
  • Vihreäpukuinen nainen
  • Dovren äijä
  • Hovipeikko ja muita samanlaisia; peikkotyttöjä, peikkolapsia, pari noita-akkaa, maahisia, menninkäisiä, etiäisiä ynnä muuta tällaista väkeä
  • Ruma poika, ääni pimeästä, lintujen huutoja
  • Kari, torpparineukko
  • Master Cotton, Monsieur Ballon, Herr v. Eberkopf ja Trumpeterstråle, matkustelevia liikemiehiä
  • Varas ja trokari
  • Anitra, beduiinipäällikön tytär
  • Arabeja, orjattaria, tanssivia tyttöjä ynnä muita
  • Memnonin patsas (laulava)
  • Gizan sfinksi (mykkä)
  • Begriffenfeldt, prof., fil.tri, Kairon mielisairaalan johtaja
  • Huhuu, kieli-intoilija Malebarin rannikolta
  • Hussein, ministeri jostakin idästä
  • Fellah, joka kantaa kuninkaan muumiota
  • Kaikenkarvaisia hulluja ja heidän vartijoitaan
  • Norjalainen kapteeni miehistöineen
  • Outo matkustaja
  • Pappi
  • Ruumissaattue
  • Nimismies
  • Napinvalaja
  • Laiha mies [3]

Lähteet muokkaa

  1. Jens-Morten Hanssen [vanhentunut linkki]
  2. Norja.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Lähde: Henrik Ibsen, Peer Gynt, Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, 1983

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peer Gynt.