Pavel Jozef Šafárik

Pavel Jozef Šafárik (muita kirjoitusasuja: Safáry, Schaffáry, Schafary, Saf(f)arik, Šafarík, Szafarzik; tšekiksi Pavel Josef Šafařík, nykyslovakiksi Pavol Jozef Šafárik, saksaksi Paul Joseph Schaffarik, latinaksi Paulus Josephus Schaffarik, unkariksi Pál József Saf(f)arik) (13. toukokuuta 1795 Kobeliarovo, Unkari26. kesäkuuta 1861 Praha, Böömi) oli filologi, historioitsija, kansatieteilijä ja runoilija. Häntä pidetään Josef Dobrovskýn ja Jernej Kopitarin ohella slavistiikan tieteenalan kehittäjänä.

Pavel Jozef Šafárik
Henkilötiedot
Syntynyt13. toukokuuta 1795
Kobeliarovo, Unkari
KuollutPraha, Böömi
26. kesäkuuta 1861 (66 vuotta)
Kansalaisuus Itävallan keisarikunta, kansallisuudeltaan slovakki
Koulutus ja ura
Tutkimusalue filologia, historia, etnografia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Šafárik toimi serbialaisortodoksisen koulun rehtorina Novi Sadissa, kunnes asettui Prahaan vuonna 1833. Šafárikia pyydettiin 1841 Berliiniin slaavilaisen filologian osastolle, mutta hän halusi jäädä kotimaahansa.[1]

Šafárik kirjoitti pääosin tšekiksi ja saksaksi. Hän piti itseään kuitenkin slovakkina ja hän esimerkiksi kritisoi Ľudovít Štúrin ehdottamaa slovakian kirjakieltä.

Lähteet muokkaa

  1. Pavel Josef Šafařík Encyclopædia Britannica Online. 2009. Encyclopædia Britannica. Viitattu 8. helmikuuta 2008. (englanniksi)
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.