Pauli E. Blomstedt
Pauli Ernesti (P. E.) Blomstedt (1. elokuuta 1900 Jyväskylä – 3. marraskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, jonka tyylisuuntia olivat ensin klassismi ja myöhemmin funktionalismi. Hänen isänsä Yrjö Blomstedt ja nuorempi veljensä Aulis Blomstedt olivat myös arkkitehteja.[1] Blomstedtin suunnittelemat teräsputkihuonekalut olivat aikanaan huippumoderneja.
Blomstedt valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1918 ja arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta 1922.[1] Hän työskenteli aluksi arkkitehti Armas Lindgrenin toimistossa ja myöhemmin Bertel Jungin toimistossa sekä Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa Gunnar Taucherin apulaisena. Blomstedt meni naimisiin 1924 arkkitehti Märta von Willebrandin kanssa, joka oli ollut hänen opiskelutoverinsa. He perustivat oman arkkitehtitoimiston 1926. Blomstedt osallistui 1920-luvulla moniin arkkitehtikilpailuihin ja teki läpimurtonsa 1926 voitettuaan Liittopankin pääkonttorin suunnittelukilpailun. Olavi Paavolainen ylisti Liittopankin taloa Euroopan moderneimmaksi rakennukseksi, ja sen ilmakuvaa käytettiin mainoksissa ja Erkki Valan romaanin kansikuvana. Samoihin aikoihin Blomstedt voitti myös Helsingin Suomalaisen Säästöpankin rakennuksen suunnittelukilpailun. Molemmat olivat vielä tyylisuunnaltaan klassismia.
Blomstedt kirjoitti paljon artikkeleita lähinnä kaavoituksesta. Hän vastusti Arkkitehti-lehden artikkelissaan "Asemakaavakysymyksiä Suur-Helsingin keskustassa" Eliel Saarisen keskustasuunnitelmaa, jonka mukaan Töölönlahti olisi täytetty ja päärautatieasema siirretty Pasilaan. Blomstedt osallistui vuoden 1933 arkkitehtikilpailuun Temppeliaukion kirkon suunnittelemisesta. Ehdotus oli liian utopistinen toteutettavaksi. Lähes neljänkymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus on yllättävänkin samankaltainen.
Blomstedt otti osaa myös Kotkan kaupungintalon suunnittelukilpailuun ehdokkaalla "Ruotsinsalmi". Erkki Huttusen suunnitelma kuitenkin toteutettiin. Blomstedt oli pettynyt eikä ottanut huomioon viereistä kaupungintaloa lainkaan suunnitellessaan Kotkan suomalaista säästöpankkia.
Blomstedt toimi vuodesta 1933 Oy Alkoholiliike Ab:n arkkitehtina. Hän suunnitteli myymälä- ja ravintolasisustuksia sekä aloitti Rovaniemelle rakennetun Hotelli Pohjanhovin suunnittelun 1935. Viimeinen valmistunut Blomstedtin suunnittelutyö oli Kannonkosken kirkko, joka valmistui vasta hänen kuolemansa jälkeen 1938.
Pauli Blomstedtin poika oli historian professori Yrjö Blomstedt (1926–1994). Pauli Blomstedtin tytär Benita Pasanen (o. s. Blomstedt, 1924–2016[2]) toimi kirjastoalalla, viimeksi Oulun kaupungin kirjastotoimenjohtajana.
Rakennuksia muokkaa
.jpg)
- Liittopankin talo, Helsinki 1929
- Helsingin suomalainen säästöpankki 1930
- Jyväskylän hautauskappeli 1931
- Merimelojien kanoottivaja, Helsinki 1932
- Mellinin huvila, Helsinki 1933 (Pohjolankatu 60, Käpylä, Taivaskallion alue)
- Rantala (ns. Apteekkari Jääskeläisen huvila), Sortavala 1935
- Kotkan suomalainen säästöpankki 1935
- Hotelli Pohjanhovi, Rovaniemi 1936 (tuhoutui Lapin sodan aikana 1944)
- Kannonkosken kirkko 1938
Lähteet muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Blomstedt Pauli E.. YLE Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina: arkkitehdit. Web Archive 9.11.2011.
- Rakennustaiteen museon arkkitehtiesittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- "Hra Mellin rakennuttaa arkk. P.E. Blomstedtin piirustusten mukaan huvilan." Arkkitehtilehti 2/1933.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Henttonen, Maarit: Blomstedt, Pauli (1900–1935) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.8.2016.
- ↑ Puolakka, Helvi & Saraste, Maija: Muistot: Benita Pasanen HS.fi. 29.2.2016. Viitattu 30.8.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pauli E. Blomstedt Wikimedia Commonsissa
