Pappi on Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa Aaronin pappeuden kutsumuksista kolmas. Pojat, joilla on opettajan kutsumus, kutsutaan ja erotetaan papeiksi sen vuoden alusta, jona he täyttävät 16 vuotta. Papeiksi kutsutaan rukouksen ja kätten päälle panemisen kautta. Vihittävälle ei kuitenkaan anneta enää Aaronin pappeutta, jos hän on saanut sen jo aiemmin. Ennen papiksi kutsumista seurakunnan piispa haastattelee vihittävän todetakseen, uskooko tämä kirkon opettamaan evankeliumiin ja elääkö tämä moitteetonta, puhdasta elämää.

Oppi ja liitot sanovat papin velvollisuuksista seuraavaa: "Papin velvollisuutena on saarnata, opettaa, selittää, kehottaa ja kastaa ja toimittaa sakramenttipalvelusta ja käydä jokaisen jäsenen kodissa ja kehottaa heitä rukoilemaan ääneen ja salassa sekä täyttamään kaikki kodin velvollisuudet ja hän voi myös asettaa muita papeiksi, opettajiksi ja diakoneiksi. Ja hänen tulee johtaa kokouksia, milloin ketään vanhinta ei ole läsnä." (20:46-49) Käytännössä papit siunaavat ja valmistavat sakramentin leivän ja veden. Heillä on myös oikeus kastaa sekä vihkiä virkoihinsa diakoneja, opettajia ja pappeja. He tekevät myös kotiopetustyötä. Vaikka ilmoitus säätääkin kotiopetuksen vasta pappien tehtäväksi, nykyään myös opettajat osallistuvat siihen. Papit myös avustavat seurakuntaa ja sen jäseniä erilaisissa käytännön tehtävissä.

Pappien koorumiin voi kuulua jopa 48 jäsentä, joten suurimmissakin seurakunnissa on yleensä vain yksi pappien koorum. Pappien koorumia johtaa piispa, joka kutsuu koorumista itselleen ensimmäisen ja toisen neuvonantajan. Käytännössä useissa seurakunnissa pappien koorumia johtaa ensimmäinen neuvonantaja, joka tosin hyväksyttää päätöksensä piispalla. Koorumilla on myös sihteeri. Pappeuden koorumissa opiskellaan evankeliumin periaatteita sekä valmennetaan poikia korkeampaan, Melkisedekin pappeuteen.

Kun pappi täyttää 18 vuotta, hänet voidaan kutsua vanhimmaksi ja hänelle annetaan Melkisedekin pappeus. Melkisedekin pappeus annetaan yleensä viimeistään silloin, kun nuori mies valmistautuu lähetystyöhönsä 19 vuoden iässä.

Myös kirkkoon hiljattain liittynyt aikuinen voidaan vihkiä pappeuteen, ja hänelle voidaan antaa sen mukaisia tehtäviä.