Palvelimeton tietojenkäsittely
Palvelimeton tietojenkäsittely on pilvipalvelumuoto, jossa taustasovelluksen tarvitsema määrä palvelimia otetaan käyttöön tarpeen mukaan.[1] Palvelintietokoneita käytetään edelleen, mutta sovelluskehittäjän ei tarvitse olla niistä tietoinen.[1]
Palvelimettomassa mallissa fyysisten palvelinten, virtuaalikoneiden ja säiliöiden hallinta on palvelun tarjoajan käyttämän ratkaisun hallinnoima eikä sovelluskehittäjän.[2] Sovelluskehittäjä toteuttaa ainoastaa liiketoimintaan tarvittavan logiikan ja lataa sen palvelimelle: palvelin käsittelee laitteistotarpeen.[2] Palvelimettomat sovellukset käyttävät tapahtumapohjaisia toimintoja.[2] Palvelimeton ratkaisu ei sovellu hyvin pitkäkestoista käsittelyä vaativille tehtäville: useat palvelun tarjoajat eivät salli suorittaa toimintoa kuin muutaman minuutin kerrallaan eikä edellisestä suorituksesta säilötä käyttökelpoista tilatietoa.[2]
Palvelimettomaan tietojenkäsittelyyn tarjotaan usean tyyppisiä vaihtoehtoja kuten laskenta, tallennus, tietokanta, viestintä ja niin edelleen.[3][4]
Historia muokkaa
Verkkopalveluiden alkuaikoina verkkosovelluksen ylläpitäjällä piti olla tietty määrä fyysisiä laitteita palvelun suorittamiseen.[1] Myöhemmin tulivat pilvipalvelut, joissa kehittäjät ja yritykset vuokrasivat tietyn määrän palvelinkapasiteettia, josta saattoi osa mennä käyttämättä tai olla riittämätön käyttöpiikkien aikana.[1] Myöhemmin tuli palvelimeton malli, jossa palvelun tarjoaja toteuttaa palvelinratkaisun ja palveluista maksetaan käyttötarpeen mukaan.[1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e What Is Serverless Computing? - Serverless Definition cloudflare.com. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Josh Fruhlinger: What is serverless? Serverless computing explained infoworld.com. 15.7.2019. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
- ↑ FaaS (Function-as-a-Service) ibm.com. 20.7.2019. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
- ↑ https://aws.amazon.com/serverless/