Paloheinä
Paloheinä (ruots. Svedängen) on Helsingin 35. kaupunginosan eli Tuomarinkylän pientalovaltainen osa-alue Pohjois-Helsingissä.
| Paloheinä | |
|---|---|
| Svedängen | |
 Kaupungin kartta, jossa Paloheinä korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 351 |
| Pinta-ala | 1,70[1] km² |
| Väkiluku | 5 905 (1.1.2015) |
| Väestötiheys | 3474 as./km² |
| Osa-alueet | kuuluu Tuomarinkylän kaupunginosaan ja peruspiiriin |
| Postinumero(t) | 00670 |
| Lähialueet | Haltiala, Torpparinmäki, Tuomarinkartano, Itä-Pakila, Länsi-Pakila |
Paloheinä rajautuu etelässä Länsi-Pakilaan, lännessä ja pohjoisessa viheralueista koostuvaan Haltialan osa-alueeseen, joka on samalla osa Keskuspuistoa. Koillisessa naapurina on Torpparinmäki. Alueen itärajan muodostaa Tuusulanväylä, jonka takana sijaitsevat Tuomarinkartano kartanonmaineen ja ratsastustalleineen sekä Itä-Pakila.
Paloheinässä asui 5 905 (1.1.2015) asukasta. Työpaikkoja alue tarjosi 535 hengelle (31.12.2012).[1] Paloheinän postinumeroalue 00670 on Suomen kahdeksanneksi suurituloisin: sen täysi-ikäisistä asukkaista 51,8 prosenttia kuului vuonna 2021 maan hyvätuloisimpaan viidennekseen[2].
Historiaa muokkaa
Paloheinä on muun Uudenmaan tavoin hämäläisten vanhaa aluetta. Paikannimestä Paloheinä johdettiin myöhemmin alueen ruotsinkieliset muodot Palohejnemåsan ja Svedängen ruotsalaisten siirtolaisten tultua alueelle keskiajalla.[3]
Paloheinä liitettiin osaksi Helsinkiä 1946 suuren alueliitoksen yhteydessä. Alueelle osoitettiin rintamamiestontteja, joille 1950-luvulla nousi hartiapankilla tyyppitaloja omenapuineen ja pihamökkeineen. 1980-luvulta alkaen rintamamiestalojen tilalle on noussut rivi-, pari- ja omakotitaloja. Aluetta on myös täydennysrakennettu.
Palveluja muokkaa
Paloheinässä sijaitsee useita päiväkotejalähde?, ruokakauppa, koulu (Paloheinän ala-aste), terveysasema ja kirjasto.
Paloheinän alueella oli ennen myös oma kirkko.
Paloheinän ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin. Paloheinä on myös tunnettu talvisin hyvistä hiihtomahdollisuuksistaan. Nämä ovat pääosin Kuusmiehentien pohjoispuolisen Haltialan osa-alueen sisällä. Siellä on Helsingin kaupungin ylläpitämä Paloheinän ulkoilumaja kahviloineen, pukutiloineen ja saunoineen. Lisäksi Suomen Latu järjestää hiihto-, sauvakävely- ja lumikenkäilyopetusta omasta rakennuksestaan lähtien sekä huoltaa suksia. Alueella on lyhyt luontopolku. Täyttömaasta koottu Paloheinän huippu tuo mäenlaskumahdollisuuksia talvella ja maastopyöräilymahdollisuuksia kesällä. Paloheinän pohjoispuolella voi myös golfata.
Liikenneyhteydet muokkaa
Paloheinään kulkevat bussit 63, 66, 66K, 67, 67N ja runkolinja 560. Bussit 66, 66K ja 560 ajavat Paloheinän majalle.
Liikennemelu muokkaa
Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Paloheinää on yli 55 dB:n melualueella. Paloheinässä tieliikenteen melua aiheuttaa Tuusulanväylä, jonka liikennemäärä on keskimäärin 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on toiseksi liikennöidyin Helsingin kaupungin säteittäinen sisääntuloväylä Lahdenväylän jälkeen.[4]
Lähteet muokkaa
- Viikon nimi - Tuomarinkylä[vanhentunut linkki]. Kaupunkisuunnitteluvirasto - Nimistönsuunnittelu
- Helsingin seudun aluesarjat (Arkistoitu – Internet Archive) Pääkaupunkiseutu alueittain
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Helsinki alueittain 2014 (PDF) (s. 112) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ Kuokkanen, Venla: Suomen Solsidanit. Helsingin Sanomat, 11.7.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 11.7.2023.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 66. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/ (Arkistoitu – Internet Archive)
