Palmyran valtakunta

Rooman valtakunnasta 200-luvulla irrottautunut alue

Palmyran valtakunta oli 200-luvulla Roomasta eronnut alue, joka kattoi Syyrian, Palestiinan, Egyptin ja suuria osia Vähästä-Aasiasta. Valtakunta oli olemassa vuosina 260–273. Sitä hallitsi ensin kuningas Odaenathus vuosina 260–267 ja sitten kuningatar Zenobia, joka otti vallan poikansa Vaballathuksen nimissä. Rooman keisari Aurelianus kukisti Palmyran vuonna 273 ja liitti Palmyran hallitsemat alueet takaisin Rooman valtakuntaan.[1]

Palmyran valtakunta


Gallian, Rooman ja Palmyran valtakunnat kuningatar Zenobian aikana vuonna 271.

Valtiomuoto Monarkia
Hallitsija Kuningas
Pääkaupunki Palmyra
Kielet latina, kreikka, arabia, aramea
Edeltäjä(t) Rooman valtakunta
Seuraaja(t) Rooman valtakunta

Palmyran armeija oli järjestetty Rooman ja Persian armeijoiden mukaan. Se oli myös kokenut, sillä se oli kunnostautunut jo Odaenathuksen aikana Persiaa vastaan. Palmyralaisten päävoima oli raskaasti panssaroitu katafraktiratsuväki (cataphractarii tai clibinarii). Tämän lisäksi armeijaan kuului myös kevyesti aseistettuja jousimiehiä, ja runsaasti entisiä Rooman armeijan yksiköitä.[2]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  • Alaric Watson: Aurelian and the third century. Routledge, 1999. ISBN 0-415-07248-4. (englanniksi)
  • John F. White: Restorer of the World: The Roman Emperor Aurelian. Spellmount Ltd, 2005. ISBN 1-86227-250-6. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. Antiikin käsikirja s. 375, 397, 639
  2. White s. 99–102; Watson s. 60–63