Paleleminen eli palelu on ihmisten elimistön tila, jossa se käynnistää suojautumismekanismeja, jotka vähentävät lämmön häviämistä ja parantavat elimistön kylmänsietoa. Altistuminen kylmälle nostaa verenpainetta, muuttaa veren koostumusta sekä lisää virtsaneritystä. Värinä on merkki siitä, ettei elimistössä ole riittävästi lämpöä. Paleleminen ei ole suoraan verrannollinen ilman lämpötilaan ja vaatetuksen määrään, sillä ilmavirtaukset (tuulisuus tai ilmanvaihto) voivat moninkertaistaa kylmettymisriskin.[1]

Kylmyyden aiheuttamat terveysriskit muokkaa

Joka neljäs suomalainen potee sellaista kroonista tautia, jota kylmyys voi pahentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetauti, astma, keuhkoahtauma, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Lisäksi kehon jäähtyminen heikentää toimintakykyä sekä saattaa johtaa paleltumiin tai hypotermiaan.[1]

Suomessa sattuu vuosittain 2 500-3 500 kuolemaa, jotka johtuvat kylmyyden suorista tai epäsuorista vaikutuksista.[1]

Sairauksia joiden oireena on palelu muokkaa

Kuumeen nousu, Kilpirauhasen vajaatoiminta

Paleluherkkyys ja ravitsemustila muokkaa

Kun ihminen saa ravinnostaan vähemmän energiaa kuin kuluttaa, taipumus paleluun usein lisääntyy. Jos ihminen saa ravinnosta enemmän energiaa kuin kuluttaa, osa ruuan energiasisällöstä poistuu elimistöstä lisääntyneenä hukkalämpönä. Tämä merkitsee paleluherkkyyden vähenemistä. lähde?

Lähteet muokkaa

  1. a b c Vuokko Pentzin: Tappavan vaarallinen talvi. Helsingin Sanomat 25.1.2010, sivu D1.