Pahtamaatyranni
Pahtamaatyranni (Muscisaxicola maculirostris) on Etelä-Amerikassa tavattava tyranneihin kuuluva varpuslintu.
| Pahtamaatyranni | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tyrannit Tyrannidae |
| Suku: | Maatyrannit Muscisaxicola |
| Laji: | maculirostris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Muscisaxicola maculirostris |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kooltaan pahtamaatyranni on 14–15 cm. Selästään ja päästään laji on väriltään vaaleanruskea ja siivet ovat tummemmat. Nokka on melko pitkä ja ohut ja väriltään se on musta lukuun ottamatta alanokan keltaista laikkua. Pahtamaatyrannin kurkku ja vatsa ovat valkoiset ja vatsassa on myös kellanruskeaa väritystä. Ulkonäöltään pahtamaatyranni muistuttaa ruohomaatyrannia (Muscisaxicola alpinus), mutta on sitä pienikokoisempi.[3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Pahtamaatyrannia tavataan Andeilta Kolumbian pohjoisosista, keskisestä Ecuadorista ja Perusta etelään aina Chileen ja Argentiinaan saakka. Levinneisyysalueen eteläosissa pesivät yksilöt ovat muuttolintuja. Linnun elinympäristöä ovat kivikkoiset ja pensaikkoiset seudut. Pahtamaatyrannin elinympäristöt sijaitsevat useimmiten 2 600–3 200 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4]
Elintavat muokkaa
Pahtamaatyrannit liikkuvat yleensä yksinään tai pareittain, pesimäajan ulkopuolella joskus myös löyhinä ryhminä. Linnut liikkuvat juosten matalana maanpinnan läheisyydessä. Ecuadorissa pahtamaatyrannin lisääntymiskausi kestää kesäkuulta heinäkuulle. Lajin pesä on kuppimainen ja rakennetaan pensaaseen, ruohotuppaaseen tai kiven juurelle. Naaras munii kahdesta kolmeen väriltään valkoista munaa.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Muscisaxicola maculirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Muscisaxicola maculirostris ITIS. Viitattu 1.12.2010.
- ↑ a b c Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The suboscine passerines, s. 599. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.12.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 502. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.12.2010). (englanniksi)