Paavo Artturi Uusitalo (12. heinäkuuta 1939 Oulu2. huhtikuuta 2016 Helsinki)[1] oli suomalainen sosiologi ja professori. Hän oli Helsingin yliopiston sosiologian dosentti vuodesta 1972 ja oikeussosiologian henkilökohtainen ylimääräinen professori vuosina 1984–2004.[2]

Uusitalon väitöskirja Rangaistus rikollisuuden säätelyssä (1966) edusti 1960-luvun uudistuspyrkimyksiä; hän kannatti K. J. Långin kriminaalipolitiikkaa.[3] Uusitalo tutki oikeussosiologian lisäksi myös yhteiskuntasuunnittelua.[4]

Uusitalo oli myös Tampereen yliopiston sosiologian professori vuosina 1975–1978 ja eläkkeelle jäätyään Puolassa Nikolaus Kopernikus -yliopistossa vieraileva sosiologian professori (2004–2008).[5]

Uusitalo kuului pohjoismaisen yhteistyön kannattajiin, ja hän oli varhainen kansalaisaktivisti, joka osallistui muun muassa Alattionjoen mielenosoituksiin 1980-luvun alussa.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 24.4.2016, s. C 29.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 773. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. a b Roos, Jeja-Pekka: Nekrolog: Paavo Uusitalo. Hufvudstadsbladet, 1.5.2016, s. 44.
  4. Facta 2001, osa 17, p. 475. WSOY 1985.
    Helsingin yliopiston opettajat ja virkamiehet.
  5. Tamperelainen. (Arkistoitu – Internet Archive)
    Teila, Eeva: ”Innovaatioyliopisto” mediassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Pro gradu.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.