Otto Nordenskjöld
Nils Otto Gustaf Nordenskjöld (6. joulukuuta 1869 Hässleby – 2. kesäkuuta 1928 Göteborg)[1] oli ruotsalainen geologi, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hän oli Göteborgin korkeakoulun professori vuodesta 1905, Göteborgin kauppakorkeakoulun rehtori vuodesta 1923.[2] Nordeskjöd teki vuosina 1901–1903 Etelämantereelle tutkimusmatkan, jonka yhteydessä retkikunta talvehti jäätiköllä ja keräsi runsaan tieteellisen aineiston. Retkikunnan laiva Antarctic upposi jäihin, mutta uruguaylainen kauppalaiva pelasti sen jäsenet.[3]
Otto Nordenskjöldin eno oli tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld, jolle hän oli etäistä sukua myös isänsä puolelta.[3]
Jälkimaine muokkaa
Nordenskjöldin mukaan on nimetty muun muassa seuraavat paikat:
- Nordenskjöldinjärvi Lago Nordenskjöld, alppijärvi Chilessä Torres del Painen kansallispuistossa[4]
- Nordenskjöldinrannikko, Antarktiksen niemimaan itärannikon osuus
- Nordenskjöldinsyvänne, merenalainen syvänne
- Nordenskjöldin jääkieleke, Rossinmeren yli levittäytyvä jääkieleke
- Nordenskjöldinjäätikkö, jäätikkö Etelä-Georgiassa
- Nordenskjöldin kalliopaljastumat, kalliopaljastumat Antarktiksen niemimaalla
- Nordenskjöldinhuippu, vuori Etelä-Georgiassa
Julkaisuja muokkaa
- Polarvärlden och dess grannländer, 1907
- Kolonisationen och naturfolken, 1914
- Människor och natur i Sydamerika, 1923
Lähteet muokkaa
- ↑ Wilhelm Odelberg: N Otto G Nordenskjöld Svensk Biografiskt Lexikon.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 6, palsta 459
- ↑ a b Martti Blåfield: Nordenskiöld (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Rikt dyreliv under ville fjäll[vanhentunut linkki], Vredens Natur, WWF (pdf)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otto Nordenskjöld Wikimedia Commonsissa
- Otto Nordenskjöld, South-pole.com