Oskar Schindler

saksalainen liikemies

Oskar Schindler (28. huhtikuuta 1908 Zwittau, Määri, Itävalta-Unkari9. lokakuuta 1974 Hildesheim, Saksa) oli sudeettisaksalainen liike- ja teollisuusmies, joka tunnetaan ponnisteluistaan juutalaisten työntekijöidensä suojelemiseksi holokaustilta. Hän pelasti yli 1 100 juutalaista pitämällä heitä työssä ase- ja ampumatarviketehtaassaan, joka sijaitsi ensin Krakovassa ja sodan viime vaiheessa nykyisessä Tšekin tasavallassa.

Oskar Schindler
Henkilötiedot
Syntynyt28. huhtikuuta 1908
Zwittau, Määri, Itävalta-Unkari
Kuollut9. lokakuuta 1974 (66 vuotta)
Hildesheim, Ala-Saksi, Saksa
Ammatti liike- ja teollisuusmies
Muut tiedot
Tunnustukset Juutalaisten tunnustus "Vanhurskas kansakuntien joukossa"
Aiheesta muualla
Kotisivu
Schindlerin hautakivi

Schindlerin tarinaan perustuu Thomas Keneallyn Booker-palkittu romaani Schindlerin lista (Schindler's Ark) vuodelta 1983. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa nimellä Schindler’s List, jonka mukaan nimettiin Steven Spielbergin ohjaama palkittu elokuva Schindlerin lista vuodelta 1993.

Elämänvaiheet muokkaa

Schindler syntyi varakkaaseen perheeseen Zwittaussa, Määrin sudeettialueella, joka tuolloin oli osa Itävalta-Unkaria. Nykyään se kuuluu Tšekin tasavaltaan. Perhe kärsi 1930-luvun suuresta lamakaudesta, ja Schindler liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen. Saksan miehitettyä Puolaan hän oli yksi monista saksalaisista, jotka etsivät hyötyjä uudelta alueelta. Schindler hankki halvalla tehtaan Krakovasta ja antoi sille nimeksi Deutsche Emaillewaren-Fabrik. Se valmisti emaliesineitä. Hän sai myös noin 1 300 juutalaista pakkotyöläistä työskentelemään tehtaallaan. On sanottu,kenen mukaan? että hän oli, ainakin alkuun, kiinnostunut esimerkiksi rahoja piilottelevista, rikkaista juutalaisista sijoittajista, mutta myöhemmin hän alkoi suojella työntekijöitään aktiivisemmin. Hän saattoi esimerkiksi väittää, että kokemattomat työntekijät olivat itse asiassa edellytys tehtaan toiminnalle ja että kaikki heille aiheutettu harmi lisäisi hänen hallitukselle esittämiensä valitusten ja korvausvaatimusten määrää.

Kauhistuttavin hänen näkemänsä tapahtuma oli vuonna 1942 saksalaisten joukkojen hyökkäys juutalaiseen Krakovan ghettoon. Sotilaat olivat siirtämässä juutalaisia Plaszowin keskitysleirille ja raakalaismaisesti tappoivat monia, jotka yrittivät piileskellä kodeissaan. Schindlerillä oli erinomaisia diplomaattisia kykyjä, ja hyökkäyksen jälkeen hän oli vieläkin valmiimpi suojelemaan Schindlerjudeneita (Schindlerin juutalaisia) käyttäen kaikki kykynsä heidän puolestaan. Hän sopi Plaszówin komentajan Amon Göthin kanssa 900 juutalaisen siirrosta naapuritehtaan suljetulle alueelle, jotta he olisivat turvassa saksalaisten vartijoiden ryöstöiltä. Kun etenevä puna-armeija uhkasi leirejä, niiden saksalainen henkilöstö yleensä teloitti vangit ja leiri tuhottiin. Schindlerin onnistui lokakuussa 1944 siirtää 1 200 ”työläistä” Brünnlitzin (tšekiksi Brněnec) tehtaaseen sudeettialueille, nykyisen Tšekin tasavallan alueelle. Kun hänen työvoimansa oli erehdyksessä toimitettu Auschwitziin, hänen onnistui siirtää heidät takaisin luokseen. Brünnlitz vapautettiin toukokuussa 1945.

 
Oskar Schindlerin tehdas Krakovassa.

Sodan jälkeen Schindler muutti Argentiinaan. Epäonnistuneiden liiketoimien ja vararikon jälkeen hän palasi Saksaan 1958 ja kuoli 1974 Hildesheimissä. Schindleriä muistetaan Israelin Yad Vashemin holokaustin muistomerkissä yhtenä ”vanhurskaana kansakuntien joukossa” (chasidei umot haolam),[1] ja hänet on haudattu katoliselle hautausmaalle, joka sijaitsee Jerusalemissa Siioninvuorella. Juutalaiseen tapaan hänen hautakivelleen tuodaan jatkuvasti kiviä.

Schindler ei yksityiselämässään synnyttänyt vaikutelmaa kirkasotsaisesta pyhimyksestä. Hän joi mielellään väkeviä, harrasti uhkapeliä ja petti vaimoaan vieraiden naisten kanssa. Tästä syystä hänen yksityiselämänsä ja sen suhde hänen toimintaansa juutalaisten pelastajana on herättänyt paljon keskustelua.

Adam Lebor ja Roger Boyes ovat teoksessaan Surviving Hitler pitäneet uhkapelurin luonnetta jopa oleellisena edellytyksenä Schindlerin uroteolle: se oli hänen elämänsä suurin uhkapeli, jota hän saattoi pelata hyvällä omallatunnolla, panoksena oma henki.

Vuonna 1993 Oskar ja hänen vaimonsa Emilie saivat tunnustuksen vanhurskaana kansakuntien joukossa työstään holokaustin uhrien puolesta.

Lähteet muokkaa

  1. Oskar Schindler - Yad Vashem (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.