Wikipedia

Oscar Pistorius

eteläafrikkalainen pikajuoksija

Oscar Leonard Carl Pistorius (s. 22. marraskuuta 1986 Pretoria, Etelä-Afrikka) on eteläafrikkalainen nyttemmin uransa päättänyt pikajuoksija, vammaisurheilija ja paralympialaisten voittaja.

Oscar Pistorius
Pistorius Islannissa vuonna 2007.
Pistorius Islannissa vuonna 2007.
Henkilötiedot
Syntynyt22. marraskuuta 1986 (ikä 37)
Pretoria, Etelä-Afrikka
Uran tiedot
Lempinimi Blade Runner
Pituus 184 cm
Laji pikajuoksu (T44)
Mitalit
Maa:  Etelä-Afrikka
Miesten yleisurheilu
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Daegu 2011 4×400 m viesti
Afrikan-mestaruuskilpailut
Hopeaa Hopeaa Porto-Novo
2012		 400 metriä
Paralympialaiset Paralympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 2012 4x100 m
Kultaa Kultaa Lontoo 2012 400 m
Kultaa Kultaa Peking 2008 400 m
Kultaa Kultaa Peking 2008 200 m
Kultaa Kultaa Peking 2008 100 m
Kultaa Kultaa Ateena 2004 200 m
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2012 200 m
Pronssia Pronssia Ateena 2004 100 m

Pistorius voitti Ateenan paralympialaisissa 2004 kultaa 200 metrillä, Pekingin paralympialaisissa 2008 kultaa 100, 200 ja 400 metrillä, sekä Lontoon paralympialaisissa 2012 kultaa 400 metrillä ja 4×100 metrin viestissä. Hän saavutti yleisen sarjan MM-hopeaa pitkässä viestissä Daegun MM-kilpailuissa 2011. Pistorius osallistui myös Lontoon kesäolympialaisiin 2012.

Pistorius syntyi ilman kumpaakin pohjeluuta ja hänen molemmat jalkansa amputoitiin polven alapuolelta yhdentoista kuukauden iässä. Hän kilpaili urallaan pikajuoksussa polvien alapuolelle kiinnitettyjen joustavien hiilikuituproteesien avulla. Pistoriuksesta käytettiin lempinimeä ”Blade Runner” ja myös nimitystä ”maailman nopein jalaton mies”.

Pistorius ampui tyttöystävänsä Reeva Steenkampin 14. helmikuuta 2013 kotonaan. Häntä syytettiin murhasta, ja hänet tuomittiin lokakuussa 2014 syytteestä poiketen törkeästä kuolemantuottamuksesta viideksi vuodeksi vankilaan. Syyttäjä valitti tuomiosta. Korkein oikeus antoi tuomionsa 3. joulukuuta 2015 ja totesi Pistoriuksen syyllistyneen murhaan.[1]

Urheilu-ura muokkaa

Juoksuun Pistorius tutustui loukattuaan jalkansa rugbyssä. Hän alkoi juosta sprinttejä hiilikuituproteeseilla kuntoutusmielessä ja vain yhdeksän kuukautta myöhemmin hän osallistui Ateenan paralympialaisiin jossa voitti kultaa T44-luokassa 200 metrillä ja pronssia sadalla metrillä. Pekingin paralympialaisissa 2008 hän voitti kultaa 100, 200 ja 400 metrillä. Pistoriuksella on jalka-amputoitujen maailmanennätykset 100 metrin, 200 metrin ja 400 metrin juoksussa. Pistorius on osallistunut useasti Etelä-Afrikan yleisurheilun mestaruuskilpailuihin parhaana henkilökohtaisena sijoituksena toinen sija 400 metrin juoksussa vuodelta 2007.

Vuonna 2007 Pistorius ilmoitti haluavansa kilpailla Pekingin olympialaisissa 2008. IAAF ilmoitti tehtyjen tutkimuksien perusteella Pistoriuksen saavan proteeseistaan selvää hyötyä normaaleihin juoksijoihin verrattuna, eikä antanut hänelle oikeutta kilpailla Pekingissä. Toukokuussa 2008 kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS kuitenkin kumosi IAAF:n päätöksen ja antoi hänelle mahdollisuuden kilpailla olympialaisissa[2]. Hänen olympiapaikkansa henkilökohtaiseen kilpailuun jäi haaveeksi, kun hän ei alittanut ennen kisoja 400 metrin A-rajaa 45,55. [3]

Heinäkuussa 2011 Pistorius juoksi Lignanossa 400 metrillä ajan 45,07 ja alitti Daegun MM-kisojen A-rajan. Hänet valittiin Etelä-Afrikan kisajoukkueeseen 400 metrille ja 4 × 400 metrin viestiin.[4] Daegussa hän selviytyi 400 metrillä välieriin.[5] 4 × 400 metrin viestissä hän juoksi alkuerissä. Kansainvälisen Yleisurheiluliiton määräyksestä hän juoksi viestin avausosuuden. IAAF:n mukaan muun osuuden juokseminen olisi saattanut aiheuttaa vaaratilanteita vaihdon yhteydessä.[6] Ensimmäisessä vaihdossa jokainen joukkue on vielä omalla radallaan. Alkuerissä Etelä-Afrikka juoksi maansa ennätyksen 2.59,21. Loppukilpailussa hänen tilalleen tuli 400 metrin aitajuoksija L. J. van Zyl ja Etelä-Afrikan joukkue sijoittui kilpailussa toiseksi ajalla 2.59,87. [7] Vuoden 2012 Afrikan-mestaruuskilpailuissa Porto-Novossa Pistorius sijoittui 400 metrin juoksussa toiseksi ajalla 45,52.[8]

Pistorius juoksi Lontoon olympialaisissa 2012 4 × 400 metrin loppukilpailussa Etelä-Afrikan joukkueessa. Etelä-Afrikka jäi kahdeksanneksi.[9] Pistorius pääsi myös 400 metrillä välieriin alkuerien ajalla 45,44.[10] Hän karsiutui 400 metrin finaalista ajalla 46,54 sijoittuen välierässään kahdeksanneksi.

Proteesien vaikutus juoksuun muokkaa

 
Pistorius Daegun MM-kilpailuissa 2011.

Pistoriuksen käyttämät juoksuproteesit ovat aiheuttaneet kiistaa urheilupiireissä. Vastustajien mielestä hän saa hiilikuituproteeseista etua verrattuna omilla jaloillaan juokseviin. Väitteiden mukaan proteesi mahdollistaa muun muassa pidemmän askelpituuden. Pistorius itse on painottanut, ettei proteesi anna koskaan takaisin kaikkea energiaa, jota sille annetaan. Hän myös sanoo, että joustavilla hiilikuituproteeseilla on juostu jo 15 vuotta ja hän on ensimmäinen, joka pystyy kilpailemaan tavallisten juoksijoiden kanssa.lähde?

IAAF esitti keväällä 2007 teknisten apuvälineiden käyttöön sääntömuutosta, joka tekisi Pistoriuksen käyttämät proteesit kielletyiksi.[11] Myöhemmin IAAF salli Pistoriuksen osallistua muun muassa kultaisen liigan kilpailuun Roomassa, missä hän juoksi 400 metrin B-erässä toiseksi ajalla 46,90. Pistorius kilpaili myös Sheffieldissä 15. heinäkuuta 2007, missä hän sateisessa säässä jäi juoksun viimeiseksi ajalla 47,65 ja lopulta hänet hylättiin ratarikon vuoksi. Niin Rooman kuin Sheffieldin juoksut olivat osa IAAF:n tutkimuksia. Pistoriuksen Rooman juoksu kuvattiin kahdella tarkalla kameralla ja kuvatun videon perusteella Pistoriuksen askelpituus oli sama kuin juoksun voittajalla, mutta IAAF:n tutkimusten perusteella hänen proteesinsa ilmanvastus on pienempi kuin normaalin jalan.[12]

IAAF kutsui Pistoriuksen tarkempiin testeihin. Testit tehtiin 12.–13. marraskuuta 2007 Kölnin yliopiston biomekaniikan laitoksella Saksassa. Testeissä oli mukana kuusi Pistoriuksen tasoista normaalijuoksijaa, joiden tuloksiin Pistoriuksen testituloksia verrattiin. Testeissä tutkittiin muun muassa Pistoriuksen hapenkulutusta ja kuvattiin tarkoin hänen juoksuaan. Myös hänen proteesejaan tutkittiin.[13] Testit tehneen professori Peter Bruggemannin mukaan Pistorius saa huomattavaa etua proteeseistaan.[14]

IAAF julkaisi oman raporttinsa testeistä 14. tammikuuta 2008. IAAF:n mukaan Pistorius saa selvää etua proteeseistaan ja siten rikkoo IAAF:n kilpailusääntöjen kohtaa 144.2 jossa kielletään epäreilua hyötyä antavien keinotekoisten apuvälineiden käyttö.[15] Pistorius valitti päätöksestä ja toukokuussa 2008 CAS kumosi IAAF:n päätöksen ja antoi hänelle mahdollisuuden kilpailla Pekingin olympialaisissa[2]. Pistoriuksen olisi pitänyt alittaa kesäolympialaisten karsintaraja päästäkseen henkilökohtaiseen 400 metrin kilpailuun. Pekingin olympialaisten A-raja oli 45,55 ja B-raja 45,95. Pistoriuksen 400 metrin ennätys toukokuussa 2008 oli 46,34.

Loppuvuodesta 2009 tehty Peter Weyandin ja Matthew Bundlen tutkimus päätyi tulokseen, että proteesien avulla Pistorius juoksee 400 metriä kymmenen sekuntia nopeammin kuin ilman apuelintensä kimmo-ominaisuuksia.[16]

Syyte ja vankeustuomio muokkaa

Pistorius ampui tyttöystävänsä Reeva Steenkampin 14. helmikuuta 2013 kotonaan.[17] Syyttäjä Gerrie Nelin mukaan Pistorius ampui Steenkampia kohti neljä kertaa. Kolme laukauksista osui naiseen. Syyttäjän mukaan Steenkamp oli lukitun oven takana kylpyhuoneessa ja Pistorius ampui oven läpi. Pistorius kiisti murhan. Puolustusasianajaja Barry Rouxin mukaan Pistorius luuli ampuvansa murtovarasta.[18]

Murhasta seuranneessa poliisitutkinnassa Pistoriuksen kotoa löytyi dopingaineita, ja häntä epäiltiin murhan lisäksi dopingin käytöstä. Mikäli hänet todetaan syylliseksi dopingrikkomukseen, hän menettää Lontoon paralympialaisten kulta- ja hopeamitalinsa.[19]

Pistoriuksen murhaoikeudenkäynti alkoi Pretorian ylioikeudessa 3. maaliskuuta 2014. Pistorius sanoi olevansa syytön murhaan.[20] Lokakuussa 2014 hänet tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta viideksi vuodeksi vankilaan.[21] Pistorius aloitti vankeusrangaistuksensa kärsimisen 21. lokakuuta. Syyttäjä valitti tuomiosta.[22]

Syyttäjän tekemä valitus johti asian uudelleenkäsittelyyn Etelä-Afrikan korkeimmassa vetoomustuomioistuimessa. Tuomio luettiin 3. joulukuuta 2015. Alkuperäisestä tuomiosta vastannut tuomari teki oikeudenkäynnissä lainopillisen virheen ja tulkitsi esitettyjä todisteita väärin, joten korkeimnan oikeuden tuomari totesi aiemman tuomion virheelliseksi ja totesi Pistoriuksen syylliseksi murhaan.[23]

Marraskuussa 2017 asiaa käsiteltiin uudelleen Etelä-Afrikan korkeimmassa vetoomustuomioistuimessa ja Pistorius tuomittiin vankeuteen 15 vuodeksi, josta Pistorius istuu 13 vuotta ja viisi kuukautta, koska hänen jo suorittamansa aika otettiin tuomiossa huomioon. Hän voi vielä viedä asiansa perustuslailliseen oikeusistuimeen, joka on Etelä-Afrikan korkein oikeusaste.[24] Hän vapautui tammikuussa 2024 ehdonalaiseen vapauteen ja toimii vapaaehtoistyöntekijänä kirkon palveluksessa Pretoriassa. Ehdonalaissääntöjen mukaan hän ei saa olla missään yhteydessä Steenkampin perheeseen, eikä hän saa tehdä sosiaalisen median päivityksiä tai antaa haastatteluja. Pistoriuksella ei myöskään ole lupaa kirjoittaa elämäkertaa kokemuksistaan.[25]

Saavutuksia muokkaa

  • Paralympialaiset
    • Ateena 2004: kultaa 200 m, pronssia 100 m
    • Peking 2008: kultaa 100 m, 200 m, 400 m
    • Lontoo 2012: kultaa 400 m ja 4×100 m, hopeaa 200 m
  • Paralympic World Cup
    • Manchester 2005: kultaa 100 m ja 200 m

Henkilökohtaiset ennätykset muokkaa

  • 100 m: 10,91
  • 200 m: 21,30 (2012)
  • 400 m: 45,07 (2011)

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Laakkonen, Arimo: Pistoriuksen tuomio koveni korkeimmassa oikeudessa murhaksi 3.12.2015. Yle. Viitattu 3.12.2015.
  2. ↑ a b Jalaton Pistorius sittenkin Pekingiin YLE. Viitattu 16.05.2008.
  3. ↑ Pistoriuksen olympiapaikka jäi haaveeksi 16.7.2008. MTV3. Viitattu 17.7.2008.
  4. ↑ Jaloistaan amputoitu Pistorius nimettiin MM-kisoihin mtv3.fi. 8.8.2011. MTV3. Viitattu 19.8.2011.
  5. ↑ Oscar Pistorius Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  6. ↑ Pistoriuksen Etelä-Afrikka MM-finaaliin yle.fi. 1.9.2011. YLE Urheilu. Viitattu 2.9.2011.
  7. ↑ Daegu 2011 – 4×400 metrin viestin tulokset IAAF. Arkistoitu 12.4.2012. Viitattu 2.9.2011. (englanniksi)
  8. ↑ Pistorius ei pääse Lontooseen 400 metrille 29.6.2012. Yle Urheilu. Viitattu 29.6.2012.
  9. ↑ http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=4-4&ID=224512
  10. ↑ http://yle.fi/urheilu/etela-afrikan_kohujuoksija_helposti_valieriin/6242734
  11. ↑ IAAF esittää sääntöuudistusta apuvälineisiin 31.5.2007. MTV3. Viitattu 15.7.2007.
  12. ↑ IAAF: Pistorius' prosthetic legs provide less air resistance 16.7.2007. USA Today. Viitattu 20.7.2007. (englanniksi)
  13. ↑ Compiling research on the technical qualities of prosthetics - Oscar Pistorius tested in Cologne 15.11.2007. IAAF. Viitattu 15.11.2007. (englanniksi)
  14. ↑ Report delivers premature blow to Olympic hopes of Oscar Pistorius 20.12.2007. Times Online. Viitattu 21.12.2007. (englanniksi)
  15. ↑ Oscar Pistorius - Independent Scientific study concludes that cheetah prosthetics offer clear mechanical advantages 14.1.2008. IAAF. Viitattu 15.1.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Proteesien kimmoisuus vauhdittaa Pistoriusta sekuntitolkulla hs.fi. 19.11.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.11.2009.
  17. ↑ Hakola, Tero: Proteesijuoksija Pistoriusta epäillään tyttöystävänsä ampumisesta Helsingin Sanomat. 14.2.2013. Sanoma Media Finland. Viitattu 14.2.2013.
  18. ↑ Pistorius: Luulin ampuvani murtovarasta HS.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.2.2013.
  19. ↑ Oscar Pistoriusta uhkaa dopingtutkimus Helsingin Sanomat. 19.2.2013. Viitattu 20.2.2013.
  20. ↑ Pistoriuksen murhaoikeudenkäynti alkaa – valtavaa kiinnostusta herättävä oikeuskäsittely televisioidaan Yle.fi. 3.3.2013. Viitattu 3.3.2013.
  21. ↑ Oscar Pistoriukselle luettiin tuomio - useita vuosia vankilassa 21.10.2014. Yle. Viitattu 18.12.2014.
  22. ↑ Parkkinen, Jaakko: Syyttäjä valittaa Pistoriuksen tuomiosta – piteneekö vankeus? 27.10.2014. Yle. Viitattu 18.12.2014.
  23. ↑ TheGuardian Oscar Pistorius conviction upgraded to murder – as it happened (englanniksi)
  24. ↑ Murhamies Oscar Pistoriuksen tuomio tuplaantui – päätyykö hän takaisin jengien väkivaltaisesti hallitsemaan vankilaan? Ilta-Sanomat. 27.11.2017. Viitattu 6.12.2017.
  25. ↑ Rikokset | Näin tammikuussa vankilasta vapautunut Oscar Pistorius elää – siivoaa kirkon lattioita Helsingin Sanomat. 12.4.2024. Viitattu 12.4.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oscar_Pistorius&oldid=22321418”