Oppimisaihio tai oppisisältö (engl. learning object, LO) tarkoittaa rajattua digitaalista ja verkon kautta jaeltavaa oppimateriaalikokonaisuutta, jonka käytössä korostuu havainnollisuus, oppijan oma toiminta, kuten tiedonhankinta ja tiedonrakentaminen sekä oppimisaihioiden soveltaminen ja uudelleenkäyttö eri tilanteissa.[1]

Oppimisaihioiden piirteitä muokkaa

Oppimisaihioiden käyttö liitetään erityisesti tietoverkkoja hyödyntävään opetukseen, mutta ne eivät ole välttämättä sidoksissa siihen, vaan kyse on myös tietystä oppimateriaalien olemusta ja käyttöä koskevasta näkemyksestä. Aihioita pidetään sisällöllisesti ja pedagogisesti avoimina eli niiden ei oleteta sitoutuvan kovin tiukasti tiettyyn pedagogiseen teoriaan, sisältöön ja käyttöyhteyteen. Rakenteellisesti ja sisällöllisesti oppimisaihiot ovat modulaarisia, toisin sanoen ne ovat ympäristöstään rajattuja ja itsenäisesti käytettäviä. Oppimisaihioiden toteutuksissa voidaan hyödyntää hypermediaa, hypertekstiä tai multimediaa. Uudelleenkäytettävyyteen liittyy aihioita kuvailevan metadatan tuottaminen ja liittäminen niiden yhteyteen, jotta aihioiden tulevat käyttäjät pääsevät nopeasti selville niiden sisällöstä ja käytön ehdoista. Toiveikkaimmat uskovat oppimisaihioiden muodostavan maailmanlaajuisen, verkkopohjaisen materiaalivarannon. Materiaalejaan jakanut yhteisön jäsen saisi käyttää vapaasti kaikkia varannon oppimateriaaleja. Vaikka oppimisaihioiden tarjoamat uudet mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, liittyy niiden käyttöön silti monia avoimia kysymyksiä ja ei-toivottuja tausta-ajatuksia. Vallitsevan oppimisaihioinnostuksen rinnalla on aihioajattelua kohtaan esitetty kärkevääkin kritiikkiä. Kritiikki on kohdistunut ennen kaikkea aihioiden taustalla vaikuttaviin käsityksiin tiedosta ja oppimisesta. Ratkaisua odottavia kysymyksiä liittyy myös uudelleenkäytettävyyteen, räätälöintiin ja kustannustehokkuuden tavoitteluun. [2]

Oppimisaihioihin liittyvä oppimiskäsitys muokkaa

Oppimisaihioiden sanotaan olevan pedagogisesti avoimia. [3] Ne toimivat opetuksessa osana hyvinsuunniteltua oppimisympäristöä. Niitä siis pidetään jossain määrin pedagogisten jäsennysten yläpuolella olevina jäsennyksinä tai rakenteina.Niihin sisältyy kuitenkin ajatus oppimateriaalin ja siis välillisesti opittavan aineksen tai sisällön osittamisesta suhteellisen pieniin osiin. Oppimisaihioita suositellaan käytettäväksi niin, etteivät ne pirstaloi oppimisen sisältöä ja prosessia.[3] Niiden käytössä korostetaan sisältöjen kytkemistä yhteyksiinsä ja oppijan aktivointia. Niihin liitetään tieteelle ominaisia toimintamalleja, kuten hypoteesien muodostamista ja testausta sekä tiedonrakentelua. Oppimisaihiot voivat toimia myös tiedonlähteinä.[3] Niiden sisältö ei siis saa olla liian yksinkertaistettua tai pelkistettyä, jotta ne menestyisivät tässä tehtävässä muiden potentiaalisten tiedonlähteiden rinnalla.

Oppimisaihioiden tyypit muokkaa

  1. Oppimisen itu -aihiotyypin tarkoitus on synnyttää oppimisprosesseja. Ne siis aktivoivat käyttäjäänsä interaktiivisesti, vaikkapa esittäen kysymyksiä ja antaen palautetta.
  2. Oppimisen kohde -tyyppiset aihiot ovat lähellä demonstraatiota. Ne esittävät tai havainnollistavat opittavaa asiaa.
  3. Oppimisen työkalu -tyyppinen aihio voi olla kontekstisidonnainen eli tiettyyn käyttökohteeseen liittyvä tai kontekstista riippumaton. Ensin mainittu aihiotyyppi sekä havainnollistaa opittavaa asiaa että ohjaa oppijan työskentelyä sen kanssa. Kontekstista riippumattoman oppimisaihion tarkoitus on tukea havainnoinnin, ajattelun ja tiedonrakentelun prosesseja.
  4. Työkaluohjelmat voidaan tulkita yhdeksi oppimisaihioiden lajiksi. Tällainen tulkinta voidaan tehdä, kun ohjelmia käytettäessä kiinnitetään huomiota nimenomaan oppimiseen eikä pelkästään siihen tehtävään, jonka suorittamiseen ohjelmaa käytetään.[3]

Lähteet muokkaa

  • Oppimisaihiot verkkotuotannon pohjana. Sisältö: Pasi Silander, toteutus: Pasi Silander & Outi Vahtila. VirtuaaliAMK https://www.amk.fi/opintojaksot/041005/1075719519840.html.stx[vanhentunut linkki] (vaatii rekisteröitymisen)
  • Silander, P. & Koli, H. (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura
  • Ylönen, Essi (2005). Oppimisaihioiden tuotantoprosessi: case video ja ääni. Riihimäki: Hämeen ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma HAMKin opinnäytetyöjulkaisuja 2/2006

Viitteet muokkaa

  1. Ilomäki, Liisa (toim.): Opi ja onnistu verkossa - aihiot avuksi, s. 10. Helsinki: Hakapaino, 2004. ISBN 952-13-2067-2. (suomeksi)
  2. Järvelä, Häkkinen, Lehtinen: Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-32353-5.
  3. a b c d Silander, P. & Koli, H. (2003). Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura

Aiheesta muualla muokkaa