Opiskelu ulkomailla
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Valtaosin lähteetöntä |
Opiskelu ulkomailla on nimensä mukaisesti kouluttautumista kotimaan rajojen ulkopuolella. Määritelmä ei erottele ulkomailla olon kestoa, joten henkilö, joka opiskelee ulkomailla, voi esimerkiksi suorittaa koko tutkintoa ulkomailla tai olla opiskelijavaihdossa.
Taustaa muokkaa
Ensimmäiset maininnat suomalaisesta opiskelijavaihdosta ovat vuodelta 1291[1] ja kokonaisen tutkinnon ulkomailla opiskelleista vuodelta 1309 (suomalaiset Pariisin maisterit).[2]
Pohjoismaiset opiskelijat ovat nykyään kansainvälisesti maailman halutuimpia. Ominaisuuksista erityisesti vahva englannin kielen taito, korkea motivaatio ja kypsyys nostavat pohjoismaiset muiden edelle. Maiden standardisoidut ja yleisesti laadukkaiksi tunnustetut koulutusjärjestelmät luovat pohjan kiinnostukselle.[3]
Koko tutkinnon suorittaminen muokkaa
Suurin osa ulkomailla koko tutkintoa suorittavista suomalaisista opiskelee korkeakoulutason tutkintoa, mutta myös toisen asteen opinnot ovat mahdollisia. Monet opiskelevat sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon ulkomailla, mutta on myös mahdollista suorittaa alempi tutkinto ulkomailla ja hakea sen jälkeen Suomeen opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa.
Lisäksi kotimaisten korkeakouluopintojen jälkeen on mahdollista suorittaa jatkotutkinto ulkomailla. Jatko-opinnolla tarkoitetaan Suomessa normaalisti ylemmän eli maisteritasoisen korkeakoulututkinnon jälkeisiä tohtoritason opintoja. Sen sijaan joissakin maissa jatko-opiskelijaksi lasketaan Bachelor-tutkinnon (vastaa suomalaista kandidaatin tutkintoa) suorittanut, Master-tason opintoja suorittava opiskelija.
Pääsyvaatimuksista tulee aina ottaa selvää tapauskohtaisesti. Ulkomailla ei yleensä erotella ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon kesken, kunhan tietty laajuusvaatimus täyttyy. Vain harvoissa maissa on edes ammattikorkeakouluja vastaavaa järjestelyä, ja missään se ei ole täysin samanlainen kuin Suomessa. Suomessa saatetaan esimerkiksi antaa ammattikorkeakoulussa joitakin tutkintoja, jotka ovat muualla yliopistotutkintoja.
Opiskelijavaihto muokkaa
- Pääartikkeli: Opiskelijavaihto
Suomalaisessa ammatillisessa tai korkea-asteen oppilaitoksessa opiskeleva voi suorittaa osan kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla. Useimmiten määräaikainen opiskelu ulkomaisessa oppilaitoksessa kestää lukukauden tai kaksi. Suomalaiset oppilaitokset osallistuvat moniin erilaisiin vaihto-ohjelmiin, joiden lisäksi niillä saattaa olla omia vaihtosopimuksia. Yksi tunnetuimmista vaihto-ohjelmista on Euroopan unionin Erasmus-ohjelma.
Opiskelupaikan voi järjestää myös itse tai eri vaihto-organisaatioiden avulla, mikäli oppilaitoksen kautta ei löydy tai saa sopivaa vaihtopaikkaa. Opiskelupaikkansa itse tai vaihto-organisaation avulla järjestävä opiskelija on ns. omatoimivaihtari. Valinnasta riippuen ulkomaiseen oppilaitokseen hakeutuminen ja opintojen rahoitus järjestyvät eri tavoin.
Tavoitteena opiskelijavaihdossa on, että ulkomailla suoritetut kurssit ja niistä saatavat opintopisteet hyväksytään täysimääräisesti osaksi suomalaista tutkintoa. Opiskelijavaihtoa suunnittelevan onkin tärkeää selvittää etukäteen ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksyminen osaksi kotimaista tutkintoa. Opiskelijavaihto voi kuitenkin olla arvokas oppimiskokemus, vaikka kaikkia suoritettuja kursseja ei laskettaisikaan mukaan suomalaiseen tutkintoon.
Kielikurssit, täydennyskoulutus ja muut kurssit muokkaa
Ulkomaille voi lähteä opiskelemaan myös lyhyemmäksi aikaa esimerkiksi kielikurssille, täydennyskoulutukseen tai yksittäiselle omiin opintoihin, työhön tai harrastuksiin liittyvälle kurssille.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Agricola: Suomen historian kronologia: 1200-luku 19.4.2007. Agricola - Suomen historiaverkko. Viitattu 22.7.2007.
- ↑ Agricola: Suomen historian kronologia: 1300-luku 19.4.2007. Agricola - Suomen historiaverkko. Viitattu 22.7.2007.
- ↑ Qvistgaard, Christina: Focused and motivated - Finnish students. Study Abroad, helmikuu 2007, nro 40, s. 18. (englanniksi)
