Opiskelu tarkoittaa tietojen ja taitojen kartuttamista. Ihmiset opiskelevat saavuttaakseen yleissivistystä tai ammatillista osaamista johonkin ammattiin. Opiskelua omin päin sanotaan itseopiskeluksi. Opiskelu voi olla yleissivistyksen kartuttamista vailla täsmällisempää päämäärää. Johonkin tutkintoon voi myös opiskella itse ja suorittaa sen jälkeen virallisesti hyväksytty tutkinto.

Opiskelu on normitettu opintopisteiksi (aiemmin opintoviikko) tai jaksotettu kursseiksi. Kursseista koottua kokonaisuutta sanotaan tutkinnoksi. Tutkintoon liittyy tavallisesti pätevyyskoe, jonka läpäistyään saa tutkinnon ja arvonimen.

Opiskelun sosiaalisen puolen asioita ovat opiskelun taloudellinen toimeentulo, terveydenhuolto, asuminen ja harrastustoiminta. Toimeentulon kattaa opintoraha ja opintolaina sekä mahdollinen opiskelijan töissäkäynti. Terveydellistä puolta hoitaa 2. asteen oppilaitoksen terveydenhuolto ja korkeakoulutasolla YTHS.[1] Asumisesta huolehtivat opiskelija-asuntoyhtiöt ja -säätiöt tarjoamalla opiskelijoille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Opiskelijoille on tarjolla monenlaista virkistys- ja harrastetoimintaa. He ovat yleensä keskimääräistä kiinnostuneempia aktiviteeteista.kenen mukaan?

Monimuoto-opiskelu muokkaa

Monimuoto-opiskeluksi (momu) sanotaan sellaista tapaa opiskella, jossa on sekä lähiopetustunteja että etäopiskeluna tapahtuvaa opiskelua ja etätehtäviä. Etäopiskelu tarkoittaa itsenäistä ilman läsnäoltavia tunteja tehtyä opiskelua. Etätehtävät ovat itsenäisesti tehtäviä harjoituksia.

Monimuoto-opiskelussa oppimateriaali jaetaan opiskelijoille lähiopetustunnilla, postitse tai internetin välityksellä. Opiskelija tutustuu aineistoon ja opettelee käsiteltävän asian sen mukaisesti.

Kokeita ja testejä ei yleensä järjestetä monimuotoisena valvontaongelmien takia.lähde? On kallista järjestää tarpeellinen koevalvonta kunkin monimuoto-opiskelijan koetilaisuuteen erikseen. Monimuoto-opiskelun kurssin kokeet järjestetään keskitetysti yhdessä paikassa samalla kertaa koko kurssille.

Opintorekisterit muokkaa

Opiskelutiedot ovat julkista tietoa, jota voidaan pyynnöstä luovuttaa oppilaitoksista esimerkiksi palkkaavalle työnantajalle. Tiedoista käy ilmi, mihin tutkintoon opinto-oikeus on sekä mitä opintoja on suoritettu.lähde?

Opetushallituksen ylläpitämä Koski-tietovaranto sisältää valtakunnallisia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritus- ja tutkintotietoja. Valeammattilaisten paljastuminen helpottuu, kun suoritetut tutkinnot saa selvitettyä palvelusta helposti. Myös oppilaitosten välinen opintojen hyväksilukeminen helpottuu.[2]

Henkilö- ja yhteystietoja, joita on talletettu opintojärjestelmän rekisteriin, säätelee yleisen tietosuoja-asetuksen ohella muun muassa laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Opiskelijatietojärjestelmästä voidaan luovuttaa tietoja myös opiskeluun liittyvään suoramarkkinointiin ja mielipidetutkimuksiin (JulkL 16 §). Näitä tarkoituksia varten tiedot luovutetaan kuitenkin vain niistä rekisteröidyistä, jotka ovat siihen erikseen suostuneet. Saadakseen tiedot luovuttamista hakevan säätiön, yhdistyksen, yrityksen tms. on saatava ensin yliopistolta lupa tietojen vastaanottamiseen. Muuhun suoramarkkinointiin tietoja ei myönnetä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. YTHS
  2. Itä-Savo: "AL: Opiskelutiedot valtakunnalliseen rekisteriin" (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu 2.6.2013 Viitattu: 18.3.2014

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.