Opel Zafira
Opel Zafira on Opelin vuosina 1999–2019 valmistama tila-automalli, joka korvasi Opel Sintran. Istuimet on jaettu Zafirassa kolmeen riviin, ja niitä voi järjestellä matkustaja- ja tavaramäärän mukaan. Opel kutsuu ratkaisua nimellä Flex7. Maasta riippuen Zafira-mallia on myyty myös Vauxhallin, Holdenin tai Chevroletin merkillä. Japanissa ensimmäisen sukupolven Zafiraa myytiin nimellä Subaru Traviq.
Opel Zafira A (1999–2005) muokkaa
| Opel Zafira A | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Brasilia Saksa Thaimaa |
| Valmistaja | Opel |
| Konserni | General Motors |
| Valmistusvuodet | 1999–2005 |
| Muut nimet |
Chevrolet Nabira Chevrolet Zafira Holden Zafira Subaru Traviq Vauxhall Zafira |
| Korimalli | 5-ovinen tila-auto |
| Luokka | M-segmentti |
| Edeltäjä | Opel Sintra |
| Seuraaja | Opel Zafira B |
| Teknisesti samankaltaisia | Opel Astra G |
| Tekniset tiedot | |
| Moottori | R4 |
| Iskutilavuus | 1,6–2,2 l |
| Teho | 80–190 hv |
| Polttoaine |
bensiini diesel maakaasu |
| Vetotapa | etuveto |
| Vaihteisto |
5-vaihteinen manuaali 4-vaihteinen automaatti |
Vuonna 1999 esitelty ensimmäisen sukupolven Zafira perustui tekniikaltaan edellisvuonna esiteltyyn Opel Astra G -malliin. Se korvasi mallistossa Opel Sintran, joka oli ehtinyt olla markkinoilla vain kolme vuotta. Yhtenä syynä mallin nopeaan korvaamiseen oli sen Euro NCAP -kolaritestistä saama ala-arvoinen tulos.[1] Zafirakaan ei luokkansa turvallisimpien joukkoon kolmen tähden tuloksellaan yltänyt, mutta parannus Sintraan verrattuna oli kuitenkin huomattava.[2]
Urheilullinen Zafira OPC (Vauxhall-merkkisenä VXR) esiteltiin vuonna 2001 Geneven autonäyttelyssä. Sen muotoilu on tavallista Zafiraa aggressiivisempi. Autossa on 2,0-litrainen 190-hevosvoimainen turbomoottori viisivaihteisella manuaalivaihteistolla. OPC-malli kiihtyy nollasta sataan 8,2 sekunnissa ja sen huippunopeus on 220 km/h. Zafira OPC oli aikanaan nopein Euroopassa myytävä tila-auto.[3]
Bensiinimoottorit olivat aluksi 1,6- (100 hv), 1,8- (115 hv) ja 2,2-litraiset (147 hv), jotka kaikki olivat 16-venttiilisiä ja kuuluivat Ecotec-sarjaan. Dieselmoottorit olivat 2,0-litraiset DI (80 hv) ja DTI (100 hv). Saatavana oli myös 1,6-litrainen (90 hv) maakaasumoottori. Vuoden 2002 alussa 2,0-litraiset dieselmoottorit korvattiin uudella 125-hevosvoimaisella 2,2 DTI:llä.
Vuoden 2003 kasvojenkohotuksessa Zafira koki pieniä ulkonäöllisiä muutoksia, joista huomattavimmat olivat poikittainen etusäleikön kromilista ja korinväriset ovenkahvat. Myös takavalojen vilkuista tuli kirkaslasiset. 1,8-litraisen bensiinimoottorin teho nousi 125 hevosvoimaan.
Opel Zafira B (2005–2014) muokkaa
| Opel Zafira B | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Puola Saksa Venäjä |
| Valmistaja | Opel |
| Konserni | General Motors |
| Valmistusvuodet | 2005–2014 |
| Muut nimet |
Chevrolet Zafira Vauxhall Zafira |
| Korimalli | 5-ovinen tila-auto |
| Luokka | M-segmentti |
| Edeltäjä | Opel Zafira A |
| Seuraaja | Opel Zafira Tourer C |
| Teknisesti samankaltaisia | Opel Astra H |
| Tekniset tiedot | |
| Moottori | R4 |
| Iskutilavuus | 1,6–2,2 l |
| Teho | 105–240 hv |
| Polttoaine |
bensiini diesel maakaasu |
| Vetotapa | etuveto |
| Vaihteisto |
5-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen manuaali 5-vaihteinen robotti 4-vaihteinen automaatti 6-vaihteinen automaatti |
| Mitat | |
| Pituus | 4 467 mm |
| Leveys | 1 801 mm |
| Korkeus | 1 645 mm |
Toisen sukupolven Zafira esiteltiin keväällä 2005 Geneven autonäyttelyssä. Se perustuu Opel Astra H -malliin. Zafira B on sijoittunut vikatilastoissa keskiarvon paremmalle puolelle. Jarrulevyt ja -palat kuluvat kuitenkin tavallista nopeammin ja 1,8-litraisessa bensiinimoottorissa ongelmana on nokka-akselin käyttöpyörien kuluminen. Vuoden 2006 alussa osia muutettiin kestävämmiksi.[4]
Vuoden 2005 Euro NCAP -kolaritestistä Zafira sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[5]
Myös toisen sukupolven Zafirasta esiteltiin suorituskykyinen OPC-versio. Sen 2,0-litraisessa turbomoottorissa on tehoa 240 hevosvoimaa ja huippunopeus on 231 km/h. OPC-mallissa on urheilullisempi korimuotoilu ja sisällä nahkaverhoillut Recaro-istuimet sekä OPC-urheiluohjauspyörä.
Bensiinimoottorit olivat aluksi 1,6- (105 hv), 1,8- (140 hv) ja 2,2-litraiset (150 hv). Dieselmoottorina oli 1,9-litrainen (120/150 hv) Fiatin valmistama Multijet. 1,8-litraisen bensiinimoottorin yhteyteen sai viisivaihteisen Easytronic-robottivaihteiston ja molempiin dieseleihin kuusivaihteisen automaattivaihteiston. 2,2-litraisen yhteyteen sai puolestaan neliportaisen automaatin. Saatavana oli myös 1,6-litrainen (94 hv) maakaasumoottori.
Vuoden 2008 kasvojenkohotuksessa Zafira sai uudet muhkeammat puskurit. 1,6-litraisen bensiinimoottorin teho nousi 115 hevosvoimaan. Seuraavana vuonna moottorivalikoimaan saatiin Opelin 1,7-litrainen (110 hv) turbodiesel. Vuonna 2010 siitä tuli myös tehokkaampi 125-hevosvoimainen versio.
Perusmalli Advantagen varusteluun kuului neljä turvatyynyä, ABS-jarrut hätäjarruassistentilla, ESP, aktiiviset pääntuet, 16 tuuman teräsvanteet pölykapselein, R10-radio, keskikonsolin alumiinikoristeet, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähköpeilit, kuljettajan istuimen korkeussäätö ja sähköikkunat edessä.[6]
Enjoyssa oli lisäksi turvaverhot (yht. kuusi turvatyynyä), kuljettajan turvavyönmuistutin, korinväriset kylkilistat, lämmitettävät peilit, 16 tuuman kevytmetallivanteet, säilytystaskut etuistuinten selkänojissa, alumiinikoristeet myös ovissa ja ohjauspyörässä, kromikehyksiset mittarit, Radio/CD 30 -soitin, ilmastointi ja valaistuspaketti.[7]
Ylellisimmässä Cosmossa oli Enjoyn lisäksi panoraamalasikatto, hopeiset kattokaiteet, etusumuvalot, mustat koristeet keskikonsolissa ja ohjauspyörässä, alumiini- tai puujäljitelmäkoristus ovissa, osittain nahkaverhoillut urheiluistuimet, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, tallelokerolla varustettu käsinoja edessä, valaistut meikkipeilit, kynnyslistat etuovissa ja sähköikkunat takana.[8]
Vuonna 2011 esiteltiin Zafiran rinnalle suurempaa kokoluokkaa edustava Zafira Tourer. Zafira B:n valmistus jatkui vuoteen 2014 saakka, jolloin Zafira Tourer virallisesti korvasi sen.
Opel Zafira Tourer C (2011–2019) muokkaa
| Opel Zafira Tourer C | |
|---|---|
_%E2%80%93_Frontansicht,_23._Mai_2013,_Heiligenhaus.jpg) |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Saksa Venäjä |
| Valmistaja | Opel |
| Konserni | General Motors |
| Valmistusvuodet | 2011–2019 |
| Muut nimet | Vauxhall Zafira Tourer |
| Korimalli | 5-ovinen tila-auto |
| Luokka | M-segmentti |
| Edeltäjä | Opel Zafira B |
| Teknisesti samankaltaisia |
Buick Verano I Cadillac ELR Chevrolet Cavalier Chevrolet Cruze I Chevrolet Orlando I Chevrolet Volt I Opel Ampera Opel Astra J Opel Cascada |
| Tekniset tiedot | |
| Pohjalevy | GM Delta II |
| Moottori | R4 |
| Iskutilavuus | 1,4–2,0 l |
| Teho | 110–200 hv |
| Polttoaine |
bensiini diesel maakaasu nestekaasu |
| Vetotapa | etuveto |
| Vaihteisto |
5-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen automaatti |
Kolmannen sukupolven Zafira esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2011, ja se tuli myyntiin seuraavan vuoden alussa. Auton tekniikka pohjautuu pitkälti Opel Astra J -malliin. Zafira B jäi uuden mallin rinnalle vuoteen 2014 saakka.
Vuoden 2011 Euro NCAP -kolaritestistä Zafira Tourer sai tulokseksi täydet viisi tähteä.[9]
Ainoana bensiinimoottorina oli aluksi 1,4 Ecotec Turbo (120/140 hv). Dieselinä tarjottiin 2,0-litraista CDTI:tä kolmella eri tehovaihtoehdolla (110/135/165 hv). Lisäksi saatavana oli nestekaasua polttoaineenaan käyttävä 1,4 LPG ecoFLEX (140 hv).[10]
Varustetasoina olivat aluksi Enjoy ja Cosmo.
Keväällä 2012 valikoimaan lisätiin 1,6-litrainen (150 hv) CNG ecoFLEX -maakaasumoottori ja 1,8-litrainen (115 hv) bensiinimoottori.
Vuoden 2013 mallisto täydentyi 1,6-litraisella CDTI:llä (135 hv) ja suorasuihkutteisella 1,6 Turbo SIDI (170 hv) -bensiinimoottorilla. Vuonna 2014 siitä tuli tarjolle myös 200-hevosvoimainen versio.
Vuonna 2015 esiteltiin 170-hevosvoimainen 2,0 CDTI ecoFLEX. ecoFLEX-malleissa on aina aktiivinen etusäleikön suljin, madallettu alusta, moottorin kalibrointi ja optimoidut välityssuhteet.[11]
Zafira Tourerin perusmalli oli Pro. Siihen kuului kuusi turvatyynyä, ESP, turvavyönmuistutin edessä ja takana, vakionopeudensäädin, manuaali-ilmastointi, lämmitettävät etuistuimet, 16 tuuman teräsvanteet pölykapselein, Radio/CD 300 -soitin, monitoimiohjauspyörä ja sähköikkunat edessä.[12] Pro-malli oli vakiona viisipaikkainen. Kolmannen rivin istuimet olivat saatavana lisävarusteena.[13]
.jpg)
Drive-varustelussa oli lisäksi kaksivyöhykkeinen automaatti-ilmastointi, Radio/CD 600 -soitin kuudella kaiuttimella, IntelliLink-multimediajärjestelmä seitsemän tuuman värinäytöllä, Bluetooth-järjestelmä, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, lattiakonsoli käsinojalla ja säilytyslokerolla, 17 tuuman kevytmetallivanteet, sähköikkunat takana, tummennetut takaikkunat ja kromikehyksiset ajovalot.[14][13]
Cosmossa oli lisäksi tuulilasinpyyhinten sadetunnistin, osittain nahkaverhoillut istuimet, etusumuvalot, LED-takavalot, lounge-istuimet toisella rivillä, panoraamatuulilasi, sähkötoiminen käsijarru mäkilähtöavustimella ja automaattiset kaukovalot.[15][13]
Zafira Tourer koki kesällä 2016 kasvojenkohotuksen, jossa sen ulkoista ilmettä muutettiin enemmän uutta Astra K -mallia muistuttavaksi. Myös ohjaamoa uudistettiin muun muassa seitsemäntuumaisella kosketusnäytöllä, jonka myötä fyysisten painikkeiden määrää vähennettiin.[16] Samalla Tourer-lisänimi poistettiin ja auton mallinimi oli jälleen pelkkä Zafira.[17]
Opel Zafira Life (2019–) muokkaa
- Pääartikkeli: Opel Vivaro
Vuonna 2019 Zafira-mallinimi siirtyi pakettiautomalli Opel Vivaron henkilönkuljetusversiolle. Uusi Vivaro on Citroën Jumpyn, Peugeot Expertin ja Toyota Proacen sisarmalli, mikä on seurausta Opelin siirtymisestä General Motorsilta ranskalaisen PSA-konsernin omistukseen.[18]
Lähteet muokkaa
- Zafira-esite. Adam Opel GmbH, 6/2008.
- Zafira Tourer -esite. Adam Opel AG, 2/2015.
Viitteet muokkaa
- ↑ Opel / Vauxhall Sintra 1999 Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Opel / Vauxhall Zafira 2001 Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Zafira OPC 2001 28.1.2015. General Motors. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 6.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Busemann, Lars: Käytetty: Opel Zafira 1.8 -08. Auto Bild Suomi, 9.9.2011, nro 17, s. 54–55.
- ↑ Opel / Vauxhall Zafira 2005 Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Zafira-esite 6/2008, s. 18.
- ↑ Zafira-esite 6/2008, s. 19.
- ↑ Zafira-esite 6/2008, s. 20–21.
- ↑ Opel / Vauxhall Zafira Tourer 2011 Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Esittely: Opel Zafira Tourer. Auto Bild Suomi, 3.6.2011, nro 11, s. 16–17.
- ↑ Uusi Zafira Tourer -mallisto Opel.fi. Adam Opel AG. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ Zafira Tourer -esite 2/2015, s. 24–25.
- ↑ a b c Opel Zafira Tourer – malliversiot ja varustetasot Opel.fi. Adam Opel AG. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ Zafira Tourer -esite 2/2015, s. 26–29.
- ↑ Zafira Tourer -esite 2/2015, s. 30–31.
- ↑ Uudistunut Opel Zafira on saanut hinnat – Isossa-Britanniassa Tekniikan Maailma. 23.6.2016. Viitattu 23.6.2016.
- ↑ IS Saksassa: Tällainen on uudistunut Opel Zafira – kojelaudan sekavuus on vihdoin poissa! Ilta-Sanomat. 9.7.2016. Arkistoitu 9.7.2016. Viitattu 9.7.2016.
- ↑ Tila-autosta pikkubussiksi – Opel Zafira Life Moottori. 11.1.2019. Viitattu 27.1.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opel Zafira Wikimedia Commonsissa
| Nykyiset henkilöautomallit | |
|---|---|
| Nykyiset pakettiautot | |
| Konseptiautot | |
| Entiset mallit |