Haplophryne mollis
Haplophryne mollis on krottikaloihin kuuluva syvällä meressä elävä kalalaji, joka tunnetaan erityisesti naaraiden kyljessä loisivista koiraista.
| Haplophryne mollis | |
|---|---|
 Piirros naaraasta, johon on kiinnittynyt lajin koiraita. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Krottikalat Lophiiformes |
| Heimo: | Pensaskrotit Linophrynidae |
| Suku: | Haplophryne |
| Laji: | mollis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö muokkaa
Värittömät Haplophryne mollis-naaraat ovat huomattavasti koiraita kookkaampia, sillä ne voivat kasvaa enimmillään 8 cm:n pituuteen, kun koiraiden enimmäispituus on keskimäärin vain 2 cm.[3] Naarailla on lisäksi otsassaan saaliseläinten houkutteluun tarkoitettu valoa hohtava elin. Lajin kaloilla on terävät hampaat ja bulldoggimainen suu.[4]
Levinneisyys muokkaa
Lajia tavataan kaikilla trooppisilla ja subtrooppisilla merialueilla.[2][3] Kuten krottikaloille on tyypillistä, myös Haplophryne mollis elää syvällä meressä.[4]
Käyttäytyminen muokkaa
Haplophryne mollis-koiraat käyttäytyvät loisen tavoin, sillä löydettyään naaraan ne kiinnittyvät sen kylkeen lopullisesti. Koiras puree naarasta ja vähitellen sen suun iho sulautuu naaraan ihoon.[3] Kudosten sulauduttua toisiinsa myös koiraan ja naaraan verisuonet yhdistyvät. Samalla koiraan aivot, silmät ja sisäelimet surkastuvat, mutta sille kasvaa suuret kivekset. Naaraan kyljessä voi olla kerrallaan jopa viisikin koirasta.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Knudsen, S.: Haplophryne mollis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Haplophryne mollis (Brauer, 1902) Luokittelu ja nimet Helsingin luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yliopisto.
- ↑ a b c Soft Leafvent Angler, Haplophryne mollis (Brauer, 1902) Australian Museum. 23.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Kaaro, Jani: Seksi tekee kekseliääksi. Tiede, 12.7.2011, nro 7, s. 31. Sanoma Magazines.