Omaishoito on perheenjäsenen tai muun läheisen päivittäistä avustamista, jonka perusteena on sairaus, vamma tai muu erityinen hoivan tarve. Tällaista avustajaa kutsutaan omaishoitajaksi.[1] Suomessa tuli voimaan laki omaishoidon tuesta vuonna 2006.[2] Sen mukaan omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa.[3]

Omaishoidon tuki lakisääteinen sosiaalipalvelu, jolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Edut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa, joka tehdään sen kunnan kanssa, jossa omaishoidon tukea anova asuu. Tuen myöntämiskäytännöissä on runsaasti kunnallisia eroavaisuuksia. Omaishoidon tukea saa 29 000 henkilöä lähde?.

Omaishoitaja on henkilö, joka on tehnyt omaisensa tai läheisensä asuinkunnan kanssa omaishoidon sopimuksen tämän hoivasta ja hoitotyöstä ja kantaa siitä pääasiallisen vastuun ensisijaisena hoitajana.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. Pilvi Nummelin: Verkosto tuo yhteen omaishoidon asiantuntijuutta. Epilepsialehti 2/2020, 2020, s. 18-19.
  2. Ajantasainen lainsäädäntö: Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Edita. Viitattu 18.4.2020.
  3. Laki omaishoidon tuesta, 2. pykälä, 1. kohta. (937/2005)

Kirjallisuutta muokkaa