Wikipedia

Olusegun Obasanjo

nigerialainen sotilasjohtaja

Olusegun Obasanjo (joruban kielellä Oluṣẹgun Matthew Okikiọla Arẹmu Ọbasanjọlähde?, s. 5. maaliskuuta 1937 Abeokuta, Brittiläinen Nigeria) oli Nigerian presidentti sotilashallitsijana vuosina 1976–1979 ja vapailla vaaleilla valittuna vuosina 1999–2007. Presidenttiytensä aikana hän pyrki vähentämään korruptiota Nigeriassa, mutta sen vastaiset toimet kohdistuivat lähinnä hänen poliittisiin vastustajiinsa. Hän yritti jatkaa presidenttinä kolmannen kauden, mutta epäonnistui perustuslain muuttamisessa tämän sallimiseksi. Elokuussa 2021 Afrikan unioni nimitti hänet edustajakseen Afrikan sarven alueelle rauhanpyrkimysten edistämiseksi.

Olusegun Obasanjo
Obasanjo vuonna 1978
Obasanjo vuonna 1978
Nigerian 12. presidentti
29. toukokuuta 1999 – 29. toukokuuta 2007
Edeltäjä Abdulsalami Abubakar
Seuraaja Umaru Yar’Adua
Nigerian valtionpäämies (sotilas)
13. helmikuuta 1976 – 30. syyskuuta 1979
Edeltäjä Murtala Mohammed
Seuraaja Shehu Shagari
Henkilötiedot
Syntynyt5. maaliskuuta 1937 (ikä 87)
Abeokuta, Brittiläinen Nigeria
Vanhemmat Amos Obasanjo Bankole (isä)
Ashabi Obasanjo (äiti)
Puoliso Oluremi Akinlawon
Tiedot
Puolue PDP
Uskonto kristitty
Etnisyys yoruba
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)  Nigeria
Puolustushaara maavoimat
Palvelusvuodet 1958–?
Sotilasarvo kenraaliluutnantti

Elämäkerta muokkaa

Obasanjo kuuluu Nigerian suurimpaan kansaan joruboihin ja on kristitty sekä absolutisti.[1] Hänen vanhempansa olivat Ashabi (k. 1958) ja Amos Obasanjo Bankole (k. 1959).[2] Hän kävi baptistipoikakoulua ja lahjakkaana voitti opiskeluaikanaan useita palkintoja. Tuolloin hän myös luopui englanninkielisestä Matthew-etunimestään ja tapasi tulevan vaimonsa Oluremi Akinlawonin, jonka kanssa avioitui vuonna 1963.[1] Toimittuaan jonkin aikaa opettajana Ibadanissa hän päätti pyrkiä Ibadanin yliopistoon opiskelemaan, mutta ei vähävaraisena saanut maksettua lukukausimaksuja.[3]

Sotilasura muokkaa

Obasanjo liittyi Nigerian maavoimien palvelukseen maaliskuussa 1958 läpäistyään kadettien pääsykokeen. Hän sai sotilaskoulutusta myöhemmin myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa Mons Officer Cadet School -kadettikoulussa. Hän järkyttyi kokemansa rasismin ja syrjinnän määrästä, mutta suoritti opintonsa ja palasi Nigeriaan vuonna 1959 ottamaan vastaan jalkaväen upseerin pestin Kadunassa. Hänet ylennettiin pian luutnantiksi, ja hän oli osana Nigerian 5. pataljoonaa Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatiossa Kongossa lokakuusta 1960 toukokuuhun 1961.[4][5] Palattuaan Nigeriaan Obasanjo siirtyi jalkaväestä pioneereihin.[6] Hänet ylennettiin majuriksi 1965[1], ja vuonna 1967 hänestä tuli asevoimien pioneerien johtaja.[7]

Biafran sodassa everstiksi ylennyt Obasanjo nimitettiin toukokuussa 1969 divisioonan komentajaksi. Tammikuussa 1970 hän tapasi Biafran johtajaksi nousseen Philip Effiongin ja neuvotteli tämän kanssa Biafran antautumissopimuksen lähes kokonaisuudessaan. Hän pyrki myös parhaansa mukaan estämään Biafran igbojen ahdistelun komentamiensa joukkojen taholta määräämällä raiskaajat ammuttaviksi ja ryöstelijät ruoskittaviksi.[8]

Poliittinen ura muokkaa

Vuonna 1975 kenraali Murtala Ramat Mohammedin johti verettömän sotilasvallankaappauksen, jossa syrjäytettiin kenraali Yakubu Gowon. Pääesikunnan esikuntapäällikkönä Obasanjo oli Murtala Muhammadin varamies ja hänellä oli armeijan tuki. Mohammadin tultua murhatuksi vuonna 1976 Obasanjo nousi Nigerian johtoon. Hän komensi divisioonaa, joka valloitti Owerrin ja toi sisällissodan tehokkaasti päätökseen. Sotilasvalta hyötyi tehokkaasti öljyn hinnan noususta.lähde?

Lokakuussa 1976 maassa julkistettiin uuden perustuslain teksti, mikä edelsi perustuslaillista kokousta 1977. Vuonna 1979 vahvistettu perustuslaki perustui Yhdysvaltain perustuslakiin. Maassa pidetyt paikallis- ja kongressivaalit merkitsivät paluuta demokratiaan. Obasanjo luovutti presidentinviran 1. lokakuuta 1979 Shehu Shagarille ja siirtyi viettämään hiljaiseloa perustamalleen maatilalle[9].

Vuonna 1983 armeija kaappasi jälleen vallan. Kenraali Sani Abachan valtakaudella 1993–1998 Obasanjo joutui vankilaan. Obasanjo ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi vankilassakaan, vaan kirjoitti kolme kristinuskoa käsittelevää kirjaa ja organisoi vankilan jättömaalle tehokkaan maatilan[9]. Kenraali Abachan kuoleman jälkeen hänet vapautettiin.lähde?

Presidenttinä muokkaa

Vuoden 1999 vaaleissa Obasanjo valittiin kansan demokraattisen puolueen ehdokkaana vapailla vaaleilla Nigerian presidentiksi 62,6 prosentin ääniosuudella. Hänet valittiin uudelleen 2003.[10]

Afrikan ulkopuolella Obasanjoa pidetään afrikkalaisena valtiomiehenä. Seitsemän valtavuotensa aikana hän lopetti sisällissodan Liberiassa ja esti vallankaappausyrityksen Togossa. Hän varmisti, ettei Afrikan unioni menettänyt uskottavuuttaan asettamalla Sudanin presidenttiä Omar Hasan Ahmad al-Bashiria johtoonsa (ks. Darfur). Obasanjon valtakaudella Nigeria on kuitenkin ollut hajoamassa kappaleiksi. Uskonnollinen, etninen ja poliittinen väkivalta on kasvanut nopeasti ja maassa on vuosina 1999–2003 tapettu yli 15 000. Väkivalta leimahti jälleen alkuvuodesta 2006 pohjoisessa ja idän kaupungeissa sekä hyökkäyksin öljyteollisuutta vastaan Nigerin deltassa. Yli 100 ihmistä kuoli Muhammad-pilapiirrosjupakan jälkeisissä väkivaltaisuuksissa kristittyjen ja muslimien hyökkäillessä toisiaan vastaan. Obasanjon korruption vastainen kampanja on suuntautunut lähinnä hänen poliittisia vastustajiaan kohtaan. Hän pyrki muuttamaan perustuslakia voidakseen jatkaa presidenttinä vielä kolmannen kauden.[10][11] Tämän epäonnistuttua hän järjesti presidentiksi ennestään tuntemattoman Katsinan osavaltion kuvernöörin Umaru Yar’Aduan vaaleissa, joita ei edes itse myöntänyt täysin rehellisiksi.[10]

Presidenttiyden jälkeinen aika muokkaa

Elokuussa 2021 Afrikan unioni nimitti Obasanjon Afrikan sarven korkeaksi edustajaksi rauhanpyrkimysten ja neuvottelunhalun edistämiseksi alueella.[12]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c Iliffe 2011, s. 16
  2. ↑ Adebayo 2017, s. 15–18
  3. ↑ Adebayo 2017, s. 8–14
  4. ↑ Adebayo 2017, s. 15–24
  5. ↑ Iliffe 2011, s. 14
  6. ↑ Adebayo 2017, s. 26–27
  7. ↑ Iliffe 2011, s. 23
  8. ↑ Iliffe 2011, s. 28–30
  9. ↑ a b Power 2001, s. 22–25
  10. ↑ a b c Perry, Alex: A Failure of Democracy in Nigeria Time. 23.4.2007. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 12.06.2007. (englanniksi)
  11. ↑ In Nigeria, things fall apart The New York Times. 26.3.2006. Viitattu 9.04.2019. (englanniksi)
  12. ↑ The Chairperson of the AU Commission appoints former President H.E. Olusegun Obasanjo of Nigeria as High Representative for the Horn of Africa 26.8.2021. Arkistoitu 27.9.2021. Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Nigerian presidentit
  1. ↑ a b c d e f g h sotilasjuntta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olusegun_Obasanjo&oldid=21560994”