Alaskanlammas
Alaskanlammas eli ohutsarvilammas (Ovis dalli)[2] on Pohjois-Amerikan arktisissa ja subarktisissa osissa tavattava villi lammaslaji. Siitä on käytetty myös nimeä dallinlammas.
| Alaskanlammas | |
|---|---|
 Denalin kansallispuistossa Kanadassa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Nautaeläimet Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohet Caprinae |
| Suku: | Lampaat Ovis |
| Laji: | dalli |
| Kaksiosainen nimi | |
 Alaskanlampaan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Taksonomia muokkaa
Alaskanlampaalla on kaksi alalajia: O. d. dalli ja O. d. stonei.[3] Joskus on ehdotettu myös alalajia O. d. kenaiensis.[4]
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Alaskanlampaiden naaraat ovat uroksia pienempiä. Urokset painavat 73-114 kg ja naaraat 45-50 kg. Urosten säkäkorkeus on 91-109 cm ja ruumiin pituus 130-180 cm. Naaraiden vastaavat lukemat ovat 78-89 cm ja 130-160 cm. O. d. stonei on hieman alalajia O. d. dalli suurempi. Turkki on yleensä pääosin valkoinen, joskin väritys saattaa vaihdella jonkin verran. Hännässä saattaa olla mustaa karvoitusta. Naarailla ja uroksilla kasvaa sarvet, jotka naarailla ovat tosin pienemmät. Urosten suuret sarvet kiertyvät. Vanhemmilla uroksilla ne kasvavat koko kierroksen verran kaartuen lopulta kärjestä ulospäin.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
.jpg)
Alaskanlammasta tavataan Yhdysvaltojen Alaskassa ja Kanadan Brittiläisen Kolumbian, Yukonin ja Luoteisterritorioiden alueella. Alalaji O. d. dalli esiintyy Alaskasta Mackenziejoen länsipuolelle ja etelässä Brittiläisen Kolumbian luoteiskärkeen saakka. Alalaji O. d. stonei esiintyy vain Kanadassa.[1]
Alaskanlampaan elinympäristö käsittää pääasiassa vuoristoseutuja arktisella ja subarktisella alueella. Tyypillisesti niitä on kuivilla vuoristoseuduilla ruohikkoa kasvavilla vuoristoniityillä tai pensaikkoalueilla. Pedoilta suojautuakseen ne tarvitsevat jyrkkiä kallionrinteitä. Talvisin ne viihtyvät parhaiten alueilla, joilla lumisateet jäävät vähäiseksi ja tuuli paljastaa ravintoa lumen alta.[1]
Elintavat muokkaa
Naaraat esiintyvät yleensä muita naaraita ja niiden jälkikasvua käsittävissä laumoissa. Täysikasvuiset uroslampaat muodostavat omia poikamieslaumojaan. Urokset ja naaraat ovat tekemisissä toistensa kanssa vain lisääntymiskaudella. Uroslaumoissa yksilöt kamppailevat kesäisin keskenään asemastaan lauman hierarkiassa. Hallitsevaksi urokseksi kohoaa yleensä kookkain yksilö. Yhteenotot koostuvat aggressiivisista eleistä, potkuista, hypyistä ja sarvilla toista iskemisestä. Urokset saattavat esimerkiksi pudota kallioilta yhteenottojen aikana.[4]
Alaskanlampaat käytävät ravinnokseen pääasiassa ruohoja ja sarakasveja. Ne voivat syödä myös jäkäliä ja sammalia. Alaskanlampaita saalistavat etupäässä susi, kojootti, maakotka, karhu ja ahma.[4]
Lisääntymiskaudella hallitseva uros lisääntyy useiden eri naaraiden kanssa. Tiineys kestää 173 päivää ja karitsoita on kerrallaan yleensä yksi tai harvoin kaksi. Naaras synnyttää hankalapääsyisellä paikalla erossa laumastaan ja se pysyttelee lauman ulkopuolella kunnes poikanen pystyy kävelemään. Poikanen alkaa seurata emoaan yleensä 24 tunnin sisällä. Naaras imettää poikasta 4-5 kuukautta ja se kasvaa sukukypsäksi noin 30 kuukauden ikäisenä. Alaskanlampaat voivat elää 19-vuotiaiksi.[4]
Uhat ja suojelu muokkaa
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut alaskanlampaan elinvoimaiseksi lajiksi. Lajia tavataan laajalla alueella, eikä sen kantojen uskota olevan laskussa. Yhdysvaltojen kannan kooksi on arvioitu 70 000–75 000 yksilöä ja Kanadan 41 500 yksilöä. Lajia metsästetään, mutta metsästystä säännöstellään ja valvotaan tarkasti. Lajia esiintyy useilla eri suojelluilla alueilla. Kanadassa joillakin intiaaneilla on oikeus metsästää niitä suojelluillakin alueilla, mutta metsästyksellä ei uskota olevan huomattavaa vaikutusta kantaan.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Festa-Bianchet, M.: Ovis dalli IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Alaskanlammas (ohutsarvilammas) – Ovis dalli Laji.fi Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 14.8.2020.
- ↑ Ovis dalli Wilson & Reeder - Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e José R. Castelló: Bovids of the World : Antelopes, Gazelles, Cattle, Goats, Sheep, and Relatives, s. 358-361. Princeton University Press, 2016. ISBN 978-0-691-16717-6. (englanniksi)