Odelstinget
Odelstinget oli Norjan suurkäräjien alahuone vuosina 1814–2009. Kaksikamaristen suurkäräjien jäsenistä kolme neljäsosaa kuului Odelstingetiin ja loput ylähuoneeseen eli Lagtingetiin.[1]
Tehtävät muokkaa
Lakialoitteet muokkaa
Suurkäräjien jäsenistä vain Odelstingetiin kuuluvilla oli oikeus tehdä lakialoitteita. Suurin osa lakialoitteista tuli kuitenkin hallitukselta.[1]
Lakien säätäminen muokkaa
Kaikki lakialoitteet käytiin ensin läpi Odelstingetissä, jonka jälkeen ne siirtyivät Lagtingetiin. Mikäli Lagtinget oli ehdotuksesta eri mieltä, ehdotus palasi Odelstingetiin, minkä jälkeen se siirtyi jälleen Lagtingetiin. Jos huoneet eivät vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen, ehdotuksesta äänestettiin yhteisistunnossa kahden kolmasosan määräenemmistöllä.[1]
Valtion budjetti muokkaa
Valtion budjettia koskevat asiat käsiteltiin molempien huoneiden yhteisistunnoissa.[1]
Valtakunnanoikeus muokkaa
Odelstingetillä oli valta päättää syytteen nostamisesta valtakunnanoikeuteen.[1]
Historia muokkaa
Eidsvollin kansalliskokouksessa käytiin vääntöä parlamentin yksi- tai kaksikamarisuudesta ja päädyttiin kompromissiin, jossa oli kaksi huonetta, mutta ne valittiin samoissa vaaleissa ja erimielisyyksien ilmetessä ne kokoontuivat yhteisistuntoihin, joissa päätökset tehtiin määräenemmistöllä. Ajan myötä tämä järjestelmä koettiin turhaksi, ja helmikuussa 2007 tehtiin perustuslakiin muutos, jolla suurkäräjistä tehtiin yksikamarinen 1. lokakuuta 2009.[1]
Puhemiehet muokkaa
- 1945–1958: Carl J. Hambro (Høyre)
- 1958–1961: Alv Kjøs (Høyre)
- 1961–1965: Per Borten (Keskustapuolue
- 1965–1969: Nils Hønsvald (Työväenpuolue)
- 1969–1973: Håkon Johnsen (Työväenpuolue)
- 1973–1977: Per Borten (Keskustapuolue)
- 1977–1981: Asbjørn Haugstvedt (Kristillinen kansanpuolue)
- 1981–1985: Arne Nilsen (Työväenpuolue)
- 1985–1989: Åshild Hauan (Työväenpuolue)
- 1989–1993: Inger Lise Gjørv (Työväenpuolue)
- 1993–2001: Gunnar Skaug (Työväenpuolue)
- 2001–2005: Ågot Valle (Sosialistinen vasemmistopuolue)
- 2005–2009: Berit Brørby (Työväenpuolue)