Nyystölän taistelu
Nyystölän taistelu oli nuijasodan taistelu, joka käytiin tammikuun puolivälissä 1597 Padasjoen Nyystölässä. Kapinalliset talonpojat eli nuijamiehet houkuteltiin ensin antautumaan ja sen jälkeen surmattiin, mikä päätti sodan Pohjois-Hämeen ja nykyisen eteläisen Keski-Suomen alueella.
| Nyystölän taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa nuijasotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
armeija |
talonpojat | ||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
noin 400 jalkamiestä ja huoveja |
noin 400 talonpoikaa | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
kaikki surmattiin | |||||||
Etelä-Pohjanmaalta alkanut talonpoikien kansannousu levisi Pohjois-Hämeeseen joulukuun 1596 lopulla. Rautalammilta lähti etenemään etelään talonpoikien sotajoukko, johon oli liittynyt myös pohjalaisia. Joukko kasvoi sen edetessä Sysmän, Jämsän, Kuhmoisten ja Padasjoen läpi, ja sitä vastaan lähetetyt pienet sotilasosastot joutuivat perääntymään. Asikkalassa paikalliset talonpojat eivät olleet halukkaita liittymään tähän kapinallisjoukkoon, joten kuultuaan Pohjanmaan kapinallisten tappiosta Nokian taistelussa joukko päätti kääntyä takaisin pohjoiseen. Tuolloin nelisensataa miestä käsittänyt joukko asettui puolustusasemiin Padasjoen Nyystölään Verhon kartanon maille. Kapinan kukistamista johtanut sotamarski Klaus Fleming toi pääarmeijansa Nokialta Hollolaan, josta hän lähetti Iivari Arvidinpoika Tawastin komentaman lipuston ja joitain Akseli Kurjen huoveja kohtaamaan kapinalliset Nyystölässä.[1]
Taistelu käytiin ilmeisesti tammikuun 14. päivän tienoilla. Tawastin joukot olivat suunnilleen samanvahvuiset kapinallisten kanssa. Ensimmäiset hyökkäykset kapinallisten varustuksia vastaan torjuttiin, jolloin muutamia ylhäissäätyisiä huoveja kaatui. Tawast päätti turvautua juoneen: sotilaspappi Henrik Matinpoika Plåck vei kapinallisille viestin, jonka mukaan heidän henkensä säästettäisiin, jos he antautuisivat. Talonpojat eivät uskoneet voittoon, joten suurin osa heistä päätti tarttua tarjoukseen ja saapui aseettomina kartanon edessä olleelle aukealle. Suljettuaan pakotiet Tawast määräsi surmaamaan kaikki antautuneet. Neljästäsadasta jätettiin henkiin vain yksi, Laukaan kirkkoherra Eerik Markuksenpoika. Lisäksi muutamat antautumasta kieltäytyneet ja varustuksen sisään jääneet onnistuivat livahtamaan pakoon.[1]
Nyystölän verilöyly ja Tawastin antama petollinen lupaus tyrmistyttivät jopa monia kapinaa vastustaneita aatelisia.[1] Tawast ja Plåck joutuivat lopulta Kaarle-herttuan teloittamiksi Viipurissa syyskuussa 1599.[2]
Nyystölän taistelupaikalla on nykyään 1930-luvulla paljastettu muistomerkki,[3] niin sanottu nuijapatsas. Lisäksi paikalla, jossa antautumissopimus väitetysti tehtiin, on niin sanottu nuijakivi.[4]
Lähteet muokkaa
- Heikki Ylikangas: Nuijasota. 3. painos. Otava, Helsinki 1996.