Wikipedia

Nursultan Nazarbajev

kazakstanilainen poliitikko

Nursultan Äbışūly Nazarbajev (kaz. Нұрсұлтан Әбішұлы Назарбаев; ven. Нурсултан Абишевич Назарба́ев, Nursultan Abiševitš Nazarbajev) (s. 6. heinäkuuta 1940, Tšemolgan, Kasasaiskin (ennen Kaskelenin) piiri, Alma-Atan alue) on kazakstanilainen poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä sen itsenäistymisestä alkaen vuodesta 1991 maaliskuuhun 2019. Huolimatta erostaan presidentin virasta hän toimii silti valtion turvallisuuskomitean puheenjohtajana sekä valtapuolue Nur Otanin johtajana. Lisäksi hänellä oli perustuslaissa määritelty asema ”kansakunnan johtajana” vuosina 2010–2022[1].

Nursultan Nazarbajev
Нұрсұлтан Назарбаев
Nazarbajev Astanan talousfoorumissa 2020
Nazarbajev Astanan talousfoorumissa 2020
Kazakstanin 1. presidentti
24.4.1990–20.3.2019
Pääministeri Sergei Tereštšenko
Akežan Kažegeldin
Nurlan Balgimbajev
Qasym-Žomart Toqajev
Imangali Tasmagambetov
Danijal Ahmetov
Kärim Mäsimov
Seuraaja Kasym-Žomart Tokajev
Kazahstanin SNT:n kommunistisen puolueen pääsihteeri
22.6.1989–14.12.1991
Edeltäjä Gennadi Kolbin
Seuraaja virka lakkautettu
Kazahstanin SNT:n korkeimman neuvoston puheenjohtaja
22.2.1990–24.4.1990
Edeltäjä Bajken Ašimov
Seuraaja Uzaqbaj Qaramanov
Kazahstanin SNT:n ministerineuvoston puheenjohtaja
22.3.1984–27.7.1989
Edeltäjä Bajken Ašimov
Seuraaja Uzaqbaj Qaramanov
Henkilötiedot
Syntynyt6. heinäkuuta 1940 (ikä 83)
Tšemolgan, Kazahtanin SNT, Neuvostoliitto
Puoliso Sara Nazarbayeva
Tiedot
Puolue NKP (ennen 1991)
Nur Otan (1999–)
Uskonto sunnalaisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.akorda.kz
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: kieliasu, lähteet

Nazarbajev toimi aiemmin Kazakstanin neuvostotasavallan pääministerinä vuodesta 1984 ja vuosina 1989–1991 Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen kuuluneen Kazakstanin kommunistisen puolueen pääsihteerinä. Kazakstanin presidentiksi hän tuli vuonna 1990 ja seuraavana vuonna hän jatkoi täysin itsenäiseksi julistautuneen Kazakstanin ensimmäisenä presidenttinä.[2]

Nursultan Nazarbajevin asema oli vahva maan itsenäistymisestä alkaen. Hän ilmoitti eroavansa tehtävistään 19.3.2019 pitämässään televisiopuheessa.[3] Kazakstanin pääkaupungin Astanan nimi oli vuosina 2019–2022 Nur-Sultan eronneen presidentin kunniaksi.[4][5]

Nazarbajev on kuitenkin edelleen ollut merkittävä poliittinen vallankäyttäjä ja maan tosiasiallinen johtaja, sillä hän toimii vaikutusvaltaisena Kansallisen turvallisuusneuvoston puheenjohtajana. Uuden presidentin Kassym-Jomart Tokayevin on huomioitava kaikessa edeltäjänsä näkemykset. Nazarbajevin tytär Dariga Nazarbajeva seurasi uutta presidenttiä maan senaatin puheenjohtajana ja häntä on myös veikattu Tokayevin seuraajaksi.[6] Nursultan Nazarbajev jatkoi presidentinvirasta erottuaan myös edelleen hallitsevan Nur Otan -puolueen johtajana.[7]

Toiminta Neuvostoliitossa muokkaa

Nazarbajev työskenteli 1960–1969 Karagandin terästehtaassa. 1969–1973 hän työskenteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestössä Komsomolissa Termirtaun (kazakiksi Temirtaw'n) kaupungissa Karakandan alueella. 1973–1977 vuosina hän toimi Karagandin terästehtaan puoluesihteerinä. 1977–1979 vuosiksi hänestä tuli Karakandan alueen aluekomitean toinen sihteeri. 1979–1984 hänestä tuli Kazakstanin kommunistisen puolueen keskuskomitean sihteeri ja 1984-1989 hän toimi Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan toimeenpanevan komitean puheenjohtajana (vastaa neuvostotasavallan pääministerin tehtävää). 1989–1991 Nazarbajev toimi Kazakstanin kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäisenä sihteerinä sekä helmikuusta huhtikuuhun Kazakstanin sosialistisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtajana (neuvostotasavallan valtiopäivien puhemiehenä, joka on muodollisesti korkea-arvoisin tehtävä neuvostotasavallassa). Tämän jälkeen hänestä tuli Kazakstanin tasavallan presidentti.[8]

Nazarbajev arvosteli tammikuussa 1986 Kazahstanin kommunistisen puolueen 16. puoluekokouksessa tiedeakatemian päällikkö Askar Kunajevia akatemian uudistusten keskeneräisyydestä. Puolueen pääsihteeri ja Askar Kunajevin veli Dinmuhamed Kunajev vei asian Moskovaan ja vaati Nazarbajevin eroa, kun taas Nazarbajevin kannattajat vaativat Kunajevin eroa. Gorbatšov jätti molemmat ilman paikkaa ja nimitti puolueen johtoon Venäjältä kotoisin olevan Gennadi Kolbinin, joka oli etnisesti venäläinen tai tšuvassi. Nimitys johti Alma-Atassa 17.–19. joulukuuta 1986 kolmipäiväisiin väkivaltaisiin mellakoihin, jotka tunnetaan nimellä Jeltoqsan (Желтоқсан, suom. joulukuu). Levottomuudet olivat yksi ensimmäisiä merkkejä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan epäonnistumisesta. Nazarbajev syrjäytti Kolbinin syyskuussa 1989.

Heinäkuussa 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov, Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Nazarbajev tapasivat Moskovassa, jossa keskusteltiin uudesta liittosopimuksesta, jonka solmimisen jälkeen Gorbatšovin piti jatkaa liittovaltion presidenttinä ja Nazarbajevista oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton pääministeri.[9]

Vallan keskittyminen Nazarbajeville muokkaa

Ensimmäinen kausi muokkaa

Kazakstanin neuvostotasavallan muodollisessa asemassa ollut parlamentti, korkein neuvosto valitsi Nursultan Nazarbajevin presidentiksi 1990. Hänen toimikauttaan jatkettiin seitsemällä vuodella kansanäänestyksessä huhtikuussa 1995. Saman vuoden elokuussa säädettiin, että sama henkilö voi olla presidenttinä kerrallaan vain kaksi peräkkäistä kautta.lähde?

Toinen kausi rajoituksia poistamalla muokkaa

Kazakstanin parlamentti teki muutoksia presidentinvaalia koskeviin osiin perustuslaissa 1998. Muutokset poistivat presidentille asetetun 65 vuoden ikärajoituksen ja neuvostoajalta peräisin olleen pätevyysvaatimuksen vähintään 50 prosentin äänestysvilkkaudesta. Toimikautta myös pidennettiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Mahdollisten vastaehdokkaiden asettamisen kannalta sääntömuutosten katsottiin tulleen vain hieman ennen vaalia tammikuussa 1999, jossa Nazarbajev sai toisen toimikauden.lähde?

Kolmas kausi ja henkilöpalvonta muokkaa

Koska 1999 vaalia seurannut vaali oli pidettävä toimikautta päättyneen vuoden joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina, tuli epäselväksi, olisiko vaali pitänyt pitää seitsemän vuoden ja yhdentoista kuukauden päästä edellisestä ensimmäisenä sunnuntaina joulukuussa 2006. Kazakstanin korkein oikeus päätti, ettei vaalia voitu pitää seitsemän vuoden ja yhdentoista kuukauden päästä edellisistä, vaan ne tuli järjestää jo joulukuussa 2005. Poistettiin myös rajoitus, jonka mukaan sama henkilö saa olla vain kaksi kertaa peräkkäin presidenttinä. Nursultan Nazarbajev tuli valittua kolmannelle kaudelleen saaden 91,15 prosenttia äänistä. Hänet vapautettiin rikosoikeudellisesta vastuusta presidenttikauden jälkeenkin, ja hänelle annettiin henkilöpalvontaan liittyvä arvonimi "Kazakstanin tasavallan ensimmäinen presidentti – kansanjohtaja" vuonna 2010.[10]

Yksinvaltaisuuden huipennus muokkaa

Nazarbajev lujitti yksinvaltaista asemaansa entisestään presidentinvaaleissa 2011 ja 2015, joissa hän sai 95,55 prosenttia ja 97,75 prosenttia äänistä.

Nazarbajev ja Suomi muokkaa

Suomessa Nursultan Nazarbajev kävi ensimmäisen kerran heinä-elokuussa 1962 Helsingin nuorisofestivaaleilla Neuvostoliiton valtuuskunnan jäsenenä. Presidenttinä Nazarbajev teki valtiovierailun Suomeen vuonna 2018.[11]

Ulko- ja kauppapolitiikka muokkaa

Nazarbajev on pyrkinyt tasapainoon, länsimielisyyden lisäksi hän on halunnut säilyttää Venäjän tuen. Hän avasi Kazakstanin öljykentät yhdysvaltalaisille öljy-yhtiöille, ja lopuksi myös kiinalaisille. Hän on pyrkinyt vapauttamaan taloutta ilman poliittisen ilmapiirin vapauttamista, mikä on johtanut toisinajattelijoiden vainoon, vaalien ehdokkaiden hylkäämisiin ja lehdistövapauden rajoituksiin. Hänen tyttärensä Dariga Nazarbajeva johti valtion uutistoimisto Khabaria, ja myöhemmin isäänsä tukevaa Asar-puoluetta, mutta on sittemmin riitautunut isänsä kanssa.[12] Kannattajiensa mukaan Nazarbajev on parantanut kansan elinoloja. Lännessä häntä on kiitelty maan kehityksestä ja kasvun ja vakauden säilyttämisestä öljyrikkaalla alueella. Nazarbajev aloitti myös pääkaupungin siirron Almatysta (ent. Alma-Ata) Astanaan vuonna 1997.[13] Vuonna 2019 Astanan nimeksi vaihdettiin Nur-Sultan.[4]

Vuonna 2010 parlamentti antoi Nazarbajeville arvonimen kansakunnan johtaja ja hän sai syytesuojan. Nazarbajevin epäiltiin pyrkivän elinikäiseksi presidentiksi.[14] Nazarbajev järjesti 3. huhtikuuta 2011 ennenaikaiset presidentinvaalit. Ennenaikaisten vaalien toteuttamiseen vaadittiin perustuslain lisäys.[15] 70-vuotiaalla Nazarbajevilla oli vaaleissa kolme vastaehdokasta, mutta he sanoivat haluavansa Nazarbajevin voittoa ja kertoivat kilpailevansa vain kakkossijasta.[16]

Heinäkuussa 2011 saksalainen Bild-lehti kertoi että Nazarbajev oli salaisesti sairaalassa Hampurissa. Kazakstanin ulkoministeriö kiisti tiedon.[17]

Presidentti Nazarbajev tiedotti helmikuussa 2014, että Kazakstanin tulisi harkita maan nimen vaihtamista Kazak Yeliksi. Nazarbajevin mukaan nimen vaihtaminen houkuttelisi uusia ulkomaisia investointeja, koska maata ei enää yhdistettäisi muihin -stan -päätteisiin valtioihin. Hän myös huomautti ei -stan päätteisen Mongolian saavan Kazakstania enemmän investointeja siitä huolimatta, että maa on kahden miljoonan asukkaan väkiluvullaan huomattavasti Kazakstania pienempi. Nazarbajev kuitenkin totesi myös, että asiasta tulee ehdottomasti ensin keskustella kansan kanssa.[18]

Arvonimiä muokkaa

  • taloustieteiden tohtori
  • akateemikko
  • Alf-Farabin yliopiston kunniaprofessori
  • Valko-Venäjän akatemian kunniajäsen
  • Venäjän sosiaalisten tieteiden akateemikko
  • Lomonosovin yliopiston kunniaprofessori[19]
  • kansainvälisen insinööriakatemian akateemikko

Perhesuhteet muokkaa

Hänen vanhin tyttärensä Dariga Nursultanovna Nazarbajeva, oli varapääministeri, 11. syyskuuta 2015 lähtien[20] ja maan senaatin puheenjohtaja vuodesta 2019 lähtien.[6]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Kazakstanin presidentti eroaa yle.fi. 19.3.2019. Yleisradio. Viitattu 19.3.2019.
  2. ↑ Nursultan Nazarbayev | Biography & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Kazakstanin presidentti eroaa – johti maata lähes kolmekymmentä vuotta itsevaltaisesti Yle Uutiset. Viitattu 3.4.2020.
  4. ↑ a b Kazakstan vaihtaa pääkaupunkinsa nimen Nursultaniksi tiistaina eronneen presidentin mukaan Helsingin Sanomat. 20.3.2019. Viitattu 3.4.2020.
  5. ↑ Kazakstan | Kazakstanin pääkaupungin nimi vaihtuu Astanaksi – Nimi muuttui edellisen kerran kolme vuotta sitten Helsingin Sanomat. 13.9.2022.
  6. ↑ a b Kazakhstan profile BBC News. 9.8.2019. Viitattu 3.4.2020. (englanniksi)
  7. ↑ https://www.euronews.com/2019/03/19/kazakhstan-president-nursultan-nazarbayev-the-world-s-last-soviet-era-leader-resigns euronews.com.
  8. ↑ Kazembassy.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
  9. ↑ Hakala, Pekka: 1991: Venäjä nousi Neuvostoliiton raunioille hs.fi. 3.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.1.2008.
  10. ↑ Government, (Arkistoitu – Internet Archive) Rospres.com
  11. ↑ Jussi Niemeläinen: Kuka on Suomessa vieraileva Kazakstanin presidentti? Nursultan Nazarbajev on johtanut entistä neuvostotasavaltaa sen koko itsenäisyyden ajan Helsingin Sanomat. 17.10.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.10.2018.
  12. ↑ Saidazimova, Gulnoza: Kazakhstan: Apparent Rift Opens Within Nazarbaev Family rferel.org. 19.5.2006. Radio Free Europe / Radio Liberty. Viitattu 18.5.2007. (englanniksi)
  13. ↑ Mehmet Arslan: The Significance of Shifting Capital of Kazakstan from Almaty to Astana: An Evalution on the basis of Geopolitical and Demographic Developments. Procedia - Social and Behavioral Sciences, 19.3.2014, nro 120, s. 98–109. doi:10.1016/j.sbspro.2014.02.086. ISSN 1877-0428. Artikkelin verkkoversio. en
  14. ↑ Kazakstanin johtajalle syytesuoja yle.fi. 12.5.2010. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2014.
  15. ↑ Kazakhstan to hold early presidential elections on April 3 en.rian.ru. 4.2.2011. Ria Novosti. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Kazakstanissa ovensuukysely lupaa selvää voittoa Nazarbajeville yle.fi. 3.4.2011. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2014.
  17. ↑ Kazakh president in German hospital 19.7.2011. Ferghana News. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  18. ↑ Lillis, Joanna: Kazakhstan’s Nazarbayev Moots Dumping the “Stan” eurasianet.org. 7.2.2014. EurasiaNet. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)
  19. ↑ Kazembaasy.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
  20. ↑ Dariga Nazarbajeva, (Arkistoitu – Internet Archive) Azat Party

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nursultan_Nazarbajev&oldid=21971841”