Norjan metsät ovat kokonaispinta-alaltaan suurin piirtein 13,4 miljoonaa ha, kun Norjan maapinta-ala on kaikkiaan noin 32,4 miljoonaa ha. Norjan metsistä noin 8,3 miljoonaa ha on metsätalousaluetta ja vuosittainen puun korjuun määrä on noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Metsistä 77 % on yksityisomistuksessa, 8 % omistaa yhtiöt, 10 % valtio ja noin 5 % erityiset organisaatiot.[1]

Norjan pinta-alasta enin osa on vuoristoa ja muuta ylämaata, joten Norjan metsistä suuri osa on vuoristometsää. Norjassa ilmasto on sateinen, mikä tekee metsistä reheväkasvuisia. Lisäksi Norjan ilmastoon vaikuttaa voimakkaasti Golfvirta. Maan eteläisimmissä osissa on lehtimetsää, pohjoisemmaksi mentäessä maan keskiosissa on havumetsää ja aivan pohjoisessa on tundraa, mitä on myös vuoriston yläosissa.[2] Øvre Pasvikin kansallispuiston alueella on Norjan laajin koskematon mäntymetsäalue.[3] Kun jääkauden jälkeen kuusi levisi Norjan alueelle, se levisi todennäköisesti ensimmäiseksi seudulle, missä sijaitsee Blåfjella-Skjækerfjellan kansallispuisto.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Minna Palos: Uudistuva metsäyrittäjä 21.1.2019. Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.7.2023.
  2. Yleistä Norjan luontoyrittäjyydestä Aitoluonto.fi. Suomen luontoyrittäjäverkosto ry. Viitattu 31.7.2023.
  3. Øvre Pasvik National Park Norwegian national parks. Viitattu 31.7.2023.
  4. Justin Kavanagh: ”Blåfjella-Skjækerfjella”, Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot, s. 39. Suomentanut Jarkko Iisakka, Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen. Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4495-2.