Wikipedia

Norjan energiapolitiikka

Norjan energiapolitiikka Norjan energiapolitiikasta mukaan lukien energiantuotanto ja maan hallituksen, eduskunnan ja muiden sidosryhmien tapa energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot.

Valtiollisen öljy-yhtiön Statoilin porauslautta Statfjordin öljykentällä
 Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: jotain puuttuu tai on liikaa

Merkittävintä Norjan energiapolitiikalle on Pohjanmeren öljyntuotanto. Maahan ei ole koskaan rakennettu ydinvoimaa. Norja tuottaa 99 % sähköstään vesivoimalla, ja tuulivoiman potentiaali on suuri[1].

Norja on ollut aloitteellinen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonlämpenemisen arvellaan vaikuttavan Norjan jäätikköjen sulamiseen.[2] Norjan tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.[3]

Liikenne muokkaa

Norjan tavoite on, että 2017 kolmasosa uusista autoista on sähköautoja tai hybridejä.[4]

Öljy Norjassa muokkaa

Pääartikkeli: Pohjanmeren öljy

1960-luvun lopulla alkanut Pohjanmeren öljyn ja maakaasun poraaminen, jalostaminen ja vienti ulkomaille on vaurastuttanut Norjaa valtavasti. Norjalaiset yritykset osallistuvat öljyntuotantoon myös ulkomailla, ja pyrkivät hyödyntämään esimerkiksi arktisia öljyvaroja.

Öljyrahasto muokkaa

Norjan valtion eläkerahasto, jota kutsutaan Norjan valtion öljyrahastoksi, oli arvoltaan 1 395 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa.[5] Helsingin Sanomien mukaan se on Euroopan suurin osakerahasto ja maailman toiseksi suurin valtion rahasto Yhdistyneiden Arabiemiraattien rahaston jälkeen. Vuonna 2009 öljyrahaston suurimmiksi sijoituksiksi mainittiin Shell, Nestle ja HSBC-pankki. Britannian ja Yhdysvaltojen valtion lainoja rahastolla oli noin 9 mrd € kumpaakin. Syksyllä 2009 öljyrahasto keskusteli ympäristöasioista sijoitusyrityksissään.[6]

Uusiutuva energia muokkaa

Pääartikkeli: Uusiutuva energia Norjassa

Norjan tavoite on lisätä vuosina 2001–2016 uusiutuvaa lämpö- ja sähköenergiaa 30 TWh.[7] Syöttötariffi otettiin käyttöön Norjassa vuonna 1999. Tuuli-, vesi- ja biomassatariffia uusittiin vuonna 2008.[7]

Rakennusten rakennusmääräyksiä on tiukennettu energiankulutuksen osalta, esimerkiksi julkisten rakennusten käyttövesi on lämmitettävä uusiutuvalla energialla.[7]

Tuulivoima muokkaa

Norjalaisten energiatutkijoiden mukaan tulevaisuudessa tuulivoimalla tuotetusta sähköstä voi tulla maalle yhtä merkittävä vientituote kuin öljystä. Maan tuulivoimapotentiaalin arvioidaan olevan 14 000 TWh. Asiantuntijat ennustavat tuotannoksi 20 TWh vuonna 2020. Öljyä viedään nyt 2 500 TWh vuodessa.[8]

Aker Kværner on osallistunut Ranskan ja Saksan merituulivoiman rakentamiseen. StatoilHydro kehittää tuulivoimaa Enovan tuella. [8] Norjan energiaministeri sai vuonna 2008 raportin, jossa suunniteltiin 5 000-8 000 MW:n merituulipuistoja (28 mrd euroa) vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on myydä sähkö Eurooppaan.[9] Ruotsalainen SCA ja norjalainen energiayhtiö Statkraft tekivät sopimuksen 2 800 GWh tuulivoimaa Jämtlannin ja Norrlannin lääneissä syyskuussa 2007.[10]

Aurinkoenergia muokkaa

Norjalainen Renewable Energy Corporation (REC) on aurinkoenergialaitteita valmistava yritys.

Bioenergia muokkaa

Norjan bioenergiatavoite on 14 TWh vuoteen 2020 mennessä.[7]

Norjalainen työryhmä arvioi vuonna 2006 laajamittaisen kotimaisen biopolttoainetuotannon puusta mahdolliseksi 4–6 vuoden päästä ja tuotannoksi 10–20 vuoden päästä 20–30 % kotimaista polttoainetta. Tuotanto luo 10 000 työpaikkaa. Norsk Hydro ja Norske Skog tutkivat vuonna 2006-7 biodieselin valmistusta puusta. Kaupallista tehdasta ennustettiin vuosiksi 2013-16 (100-200 milj. l/a, 2 milj. m3 puuta/v). Vuonna 2006 hinta arvioitiin 20 % soija- tai rypsiöljydieseliä kalliimmaksi.[11]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ http://www.statkraft.no/energikilder/vannkraft/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Johanna Mannila: [Tausta: Vuoristojäätiköt ovat nykyajan kanarialintuja, Helsingin Sanomat 17.3.2008 B2, HS Arkisto, (maksullinen)
  3. ↑ Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii johtajilta ripeitä toimia, HS 7.6.2009 A2
  4. ↑ Priset anledningen till populär elbil i Norge Svenska Tv uutiset 3.8.2017
  5. ↑ Norjan öljyrahasto paisuu kuin pullataikina 30.12024 Iltalehti
  6. ↑ Norjan öljyrahasto voisi ostaa jo kahdeksan Nokiaa HS 17.8.2009 B5
  7. ↑ a b c d Renewables 2009 Update Global Status Report (Arkistoitu – Internet Archive) REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 13.5.2009. Sivut: UE s. 30, syöttötariffi s. 18, aurinkolämmitys s. 20, 26, bioenergia s. 20
  8. ↑ a b Vindkraft kan bli like stort som olje, Vindkraft kan bli en like stor eksportartikkel som olje og gass. Mulighetene er grenseløse, ifølge Sintef-forsker (Arkistoitu – Internet Archive) Adressa 24.1.2008
  9. ↑ Veden ja tuulen paratiisi, Helsingin Sanomat, 28.5.2008 B8
  10. ↑ Ruotsiin valtava tuulivoimainvestointi Yle 15.9.2007
  11. ↑ Summary: From Biomass to Biofuels - A Roadmap for Future Solutions in Norway (Arkistoitu – Internet Archive) The Research Council of Norway, Työryhmäraportti

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Norjan_energiapolitiikka&oldid=22151278”