Nkosi Johnson (syntymänimeltään Xolani Nkosi, 4. helmikuuta 19891. kesäkuuta 2001) oli eteläafrikkalainen AIDS-aktivisti, joka oli saanut HIV-tartunnan syntyessään.

Nkosi Johnsonin äiti oli Nonthlanthla Daphne Nkosi ja isäänsä hän ei koskaan nähnyt. Gail Johnson adoptoi pojan tämän ollessa 2-vuotias. Tällöin hänen biologinen äitinsä oli jo hyvin huonossa kunnossa.

Johnson sai ensimmäistä kertaa huomiota, kun häntä ei vuonna 1997 suostuttu ottamaan kouluun HIV-tartunnan takia. Etelä-Afrikan perustuslaki kieltää tämän syrjintänä, ja koulu joutuikin myöhemmin perumaan päätöksensä. Nkosin äiti menehtyi AIDSiin samana vuonna, kun poika aloitti koulun. Myös tämän oma kunto alkoi heiketä, mutta hän saattoi hoidon avulla viettää yhä melko normaalia elämää.

Johnson puhui 13. kansainvälisessä AIDS-konferenssissa, ja Nelson Mandela luonnehti häntä ”elämän puolesta taistelun ikoniksi”.[1] Johnson perusti 14. huhtikuuta 1999 yhdessä adoptoijansa kanssa Nkosi’s Havenin, turvakodin HIV-positiivisille lapsille ja heidän äideilleen.

Johnson oli 12-vuotias menehtyessään vuonna 2001.

Johnson sai vuonna 2005 postuumisti KidsRights Foundationin ”kansainvälisen lasten rauhanpalkinnon”.[2]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa