Nikolaus Harnoncourt
Nikolaus Harnoncourt (oik. Johann Nicolaus Graf de la Fontaine und d’Harnoncourt-Unverzagt; 6. joulukuuta 1929 Berliini, Saksa – 5. maaliskuuta 2016[1] St. Georgen im Attergau, Itävalta[2]) oli saksalaissyntyinen itävaltalainen kapellimestari, joka tunnettiin erityisesti barokkimusiikin autenttisista tulkinnoista ja myöhemmin romantiikan ajan levytyksistä. Harnoncourt johti useimmin perustamaansa Wienin Concentus Musicus -yhtyettä.
.jpg)
Ura muokkaa
Harnoncourt syntyi Berliinissä, kasvoi Grazissa ja opiskeli Wienissä. Harnoncourt perusti Concentus Musicus Wien -yhtyeen puolisonsa Alice Hoffelnerin kanssa vuonna 1953. Tuolloin hän itse oli vielä sellisti Wienin sinfoniaorkesterissa. Uusi yhtye omistautui periodisoittimien avulla toteutettuihin autenttisiin esityksiin, ja maineeseen se nousi 1970-luvulla. Tuolloin Harnoncourt soitti sekä viola da gambaa että selloa.
Harnoncourt oli 1960-luvulla tärkeimpiä hahmoja periodisoittimien käytön aloittamisessa Bachin h-molli-messun ja Matteus-passion levytyksillään. Yhdessä Gustav Leonhardtin kanssa hän levytti Bachin koko kantaattituotannon. Niin ikään Harnoncourtin toinen (2001) levytys Matteus-passiosta sai erittäin myönteisen vastaanoton. Noustuaan arvostetuimpien barokkimusiikin tulkitsijoiden joukkoon hän ryhtyi tekemään periodisoittimin levytyksiä myös romantiikan ajan musiikista. 1990-luvun alussa Harnoncourtin johdolla tehty kokonaislevytys Ludwig van Beethovenin sinfonioista on tullut arvostetuksi. Seuraavana oli vuorossa Johannes Brahmsin sinfonioiden kokonaislevytys.
Harnoncourt vieraili Helsingissä vuonna 1983 Zürichin oopperan kanssa.[3] Concentus Musicus Wien esitti Harnoncourtin johdolla ja Schönberg-kuoron kanssa Johann Sebastian Bachin Johannes-passion Helsingissä vuonna 2000 kaupungin kulttuuripääkaupunkivuonna.
Kirjat muokkaa
- Musik als Klangrede. Wege zu einem neuen Musikverständnis. Salzburg: Residenz, 1982. ISBN 3-7017-1379-0
- Puhuva musiikki: Johdatusta musiikin uudenlaiseen ymmärtämiseen. Suomentanut Hannu Taanila. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08773-8.
- Der musikalische Dialog. Salzburg: Residenz, 1984. ISBN 3-7017-0372-8.
- Die Macht der Musik: Zwei Reden. Salzburg: Residenz, 1993. ISBN 978-3-7017-0827-7.
- Was ist Wahrheit? Zwei Reden. Salzburg: Residenz, 1995. ISBN 3-7017-0889-4.
- Töne sind höhere Worte. Salzburg: Residenz, 2007. ISBN 978-3-7017-3055-1.
Lähteet muokkaa
- ↑ Wallius, Anniina: Kapellimestari Nikolaus Harnoncourt kuollut. Yle Uutiset 6.3.2016.
- ↑ Dirigent Nikolaus Harnoncourt 86-jährig gestorben (Arkistoitu – Internet Archive). Austria Presse Agentur 6.3.2016. (saksaksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 132. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
Aiheesta muualla muokkaa
- Harnoncourt-sivusto. (saksaksi) (englanniksi)
- Nikolaus Harnoncourtin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.