Nikolajevskin välikohtaus
Nikolajevskin välikohtaus oli vuonna 1920 kehittynyt sarja tapahtumia, jossa ulkovallat osallistuivat Venäjän sisällissotaan. Tapahtumat päättyivät Nikolajevsk-na-Amuressa asuneiden satojen japanilaisten ja useimpien kaupungissa asuneiden venäläisten surmaamiseen.
Keisarillisen Japanin armeija ṿaltasi Nikolajevsk-na-Amure syyskuussa 1918 osana Siperian interventiota. Helmikuun alussa 1920 kaupungissa oli noin 450 japanilaisen siviilin ja 350 sotilaan muodostama yhteisö. Japanin lisäksi Venäjän valkoinen armeija oli sijoittanut kaupunkiin noin 300 sotilasta. Kaupungissa asui noin 15 000 siviiliä. Tammikuussa 1920 lähes 4 000 sotilaan vahvuinen joukko partisaaneja piiritti kaupungin. Partisaanien komentajana toimi Yakov Triapitsyn.
24. helmikuuta 1920 japanilaisten komentaja salli partisaanien edetä kaupunkiin. Partisaanit ryhtyivät kokoamaan ja teloittamaan valkoisen armeijan kannattajia. 10. maaliskuuta partisaanien komentaja esitti vaatimuksen japanilaisten antautumiseksi. Hän odotti japanilaisten kieltäytyvän tästä. Japanilaiset tekivät yllätyshyökkäyksen 12. maaliskuuta 1920. Hyökkäys epäonnistui ja suurin osa japanilaisista sotilaista kuoli. Jäljelle jääneet antautuivat japanilaisten komentajien käskystä. Tästä huolimatta Triapitsyn päätti kostaa ja surmasi kaikki japanilaiset sotilaat sekä suurimman osan siviileistä. Noin 700 japanilaista kuoli kostossa.
Tämän jälkeen Triapitsyn ryhtyi hallitsemaan kaupunkia kauhun avulla. Hän teloitti kaikki vaaralliseksi katsomansa siviilit. Partisaaneilla oli pulaa ammuksista, joten yksi teloitusmenetelmä oli iskeä heitä pistimellä ja heittää heidät Amur-jokeen tehtyyn avantoon. Triapitsyn surmasi useita tuhansia kaupungin asukkaista.
Toukokuun lopussa kaupunkiin saapui japanilaisten vahvistusjoukko. Triapitsyn teloitti kaikki jäljellä olleet asukkaat ja poltti kaupungin.
Japanin hallitus lähetti protestin bolsevikkihallitukselle ja vaati kompensaatiota. Venäjän hallitus vastasi vangitsemalla ja teloittamalla Triapitsynin. Japanilaisten mielestä tämä ei kuitenkaan riittänyt ja he käyttivät tapahtumaa syynä Sahalinin pohjoisosan miehitykselle. Lisäksi Japani ei tunnustanut Neuvostoliittoa ennen kuin vuonna 1925.
