Niisku
Niisku (ruots. Snorken) on Tove Janssonin luoma Muumi-tarinoiden hahmo. Kirjoissa hänellä ei ole ammattia, mutta Muumilaakson tarinoita -sarjassa hän on keksijä ja tiedemies. Niisku on aina keksimässä asioita, jotka ovat Muumilaaksossa harvinaisia. Niiskun pikkusisko on Niiskuneiti, joka on Muumipeikon mielitietty.
| Niisku | |
|---|---|
 Niisku Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa Noita. |
|
| Luoja(t) | Tove Jansson |
| Näyttelijä(t) |
Samuli Edelmann (1991–1992) Ilkka Merivaara (1993–1994) Sami Siitojoki (2006–2007) Jarmo Koski (2007–2010) Jon-Jon Geitel (2017) Antti L. J. Pääkkönen (2020) Deogracias Masomi (2022) |
| Ensi- esiintyminen |
Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | mies |
| Asuinpaikka | Muumilaakso |
| Luonteenpiirteet | järjestelmällinen, täsmällinen, kekseliäs |
| Suhteet | |
| Sisarukset | Niiskuneiti |
| Tutut | Muumilaakson asukkaat, Muumipeikko, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Muumipappa, Muumimamma, Hemuli, Mymmeli, Aliisa |
Niisku Muumi-teoksissa muokkaa
Niisku on paitsi Niiskuneidin veljen, myös koko heidän lajinsa nimi. Alkuperäisissä Tove Janssonin Muumi-kirjoissa kerrotaan niiskujen otuksina olevan läheistä sukua muumeille. Kirjoissa niiskut myös vaihtavat väriä tunnetilojen mukaan.
Niisku esiintyy alkuperäisistä Muumi-kirjoista vain Muumipeikossa ja pyrstötähdessä sekä Taikurin hatussa. Muumi-sarjakuvissa hänet nähdään vain kerran, Lars Janssonin vuonna 1967 piirtämässä tarinassa Niiskuneiti seurapiireissä. Tarinassa Niisku on kuvattu ahdasmielisenä ja Muumiperhettä paheksuvana, toisin kuin kirjoissa. Tove ja Lars Janssonin piirroksissa Niisku on käytännössä samannäköinen kuin Muumipeikko.[1] Tosin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti Nuuskamuikkunen mainitsee Niiskun olevan vaaleanvioletti, siinä missä Muumipeikko on valkoinen.[2] Toisaalta Tove Janssonin kirjaan tekemässä värillisessä kansikuvassa Muumipeikko, Niisku ja Niiskuneiti ovat kaikki valkoisia. Puolestaan Lars Janssonin sarjakuvassa Niisku käyttää villapaitaa.
Kirjassa Taikurin hattu on kuva, jossa Niiskulla on tuomarinperuukki Mörön oikeudenkäynnissä. Japanissa 1960- ja 1970-luvun taitteessa tehdyissä animaatiosarjoissa Mūmin ja Shin Mūmin Niiskulla oli samantapaiset hiukset ja hän oli väriltään vaaleanvihreä. Muumilaakson tarinoissa Niiskulle on kuvattu silmälasit, otsatukka ja on väriltään hennon sininen.
Niisku kuvataan animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita usein ylpeäksi ja hieman ylimieliseksi, vaikka hän toisinaan epäilee kykyjään keksijänä. Niisku ei pidä taikuudesta, koska se on epätieteellistä. Animaatiosarjassakaan hän ei kuulu varsinaisiin päähenkilöihin, mutta esiintyy paljon enemmän kuin Janssonien teoksissa.
Niisku rakensi usean vuoden ajan kahta erilaista lentolaitetta. Ensimmäinen ilma-alus oli laivan kokoinen ja näköinen. Alusta ohjattiin ruorin avulla ja sen oli tarkoitus lentää liikkuvilla siivillä ja roottoreilla. Niisku ei kyennyt keksimään alukselleen tarpeeksi tehokasta polttoainetta, mutta jaksossa Iso jysäys esiintynyt keksijä Muhveli kertoi kehittäneensä sellaisen. Kun Muhveli ei saanut Niiskua vakuuttumaan aineen toimivuudesta, hän livahti Haisulin turvin Niiskun verstaaseen. Muhvelin polttoaine oli liian voimakasta, joten alus räjähti tuhoten samalla myös sitä ympäröineen verstaan. Ennen räjähdystä alus kohosi hetkeksi ilmaan, mutta siivet ja roottorit hajosivat osuessaan verstaan seiniin, koska Haisuli yritti lentää sisätilassa. Niiskun toinen alus oli edeltäjäänsä huomattavasti pienikokoisempi ja siihen mahtui kuljettajan lisäksi vain yksi matkustaja, mutta sillä pystyi tekemään äkkikäännöksiä. Uusi alus muistutti laivaa, ja se roikkui ilmaa kevyemmällä kaasulla täytetystä pallosta. Alus ei noussut maan kamaralta pelkän kaasun avulla, vaan aluksen kyljissä oli neljä ohjattavaa potkuria. Potkureja käytettiin aluksen nostamiseen ilmaan, sekä aluksen ohjaamiseen kääntämällä potkurien suuntaa. Myöhään kesällä Niisku pääsi koeajolle ja talven tultua hän lähti uudella aluksellaan kohti etelää, mihin alkuperäinen Muumilaakson tarinoita -sarja päättyy. Sarjan "uusissa" jaksoissa (jaksot 77–101) Niiskua ei enää nähdä.
Niiskun ensimmäisen ilma-aluksen nähdään lentävän jaksossa Nuuskamuikkunen lähtee pois, tosin vain Muumipeikon unessa.
Niisku esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Muumilaakson kevät, Rannalta löytynyt hylky, Taikurin taika, Niisku leijailee taivaalla, Nuuskamuikkunen lähtee pois, Kiirehdi, Nuuskamuikkunen, Jenni-täti on miljonääri, Laineilla lipuva teatteri, Iso jysäys, Leija, Noita, Loitsu, Hauska syntymäpäivälahja, Kuplia, Jättikurpitsa, Niiskuneiti selvänäkijänä, Vedenneito, Timantti, Noitakävelyä, Kauhea Pikku Myy, Vampyyri, Tuoli, Feeniks-lintu, Muumipeikon iso kala, Luola, Suuri lentokilpailu ja Kohti etelää. Jaksoissa Vedenneito, Vampyyri ja Feeniks-lintu Niisku ei puhu lainkaan.
Niiskun suomenkieliset ääninäyttelijät muokkaa
| Vuosi | Elokuva / Sarja / Peli | Näyttelijä |
|---|---|---|
| 1991–1994 | Muumilaakson tarinoita | Samuli Edelmann[3] (jaksot 1-50) Ilkka Merivaara[3] (jaksot 51-76) |
| 1993 | Muumipeikko ja pyrstötähti | Ilkka Merivaara |
| 2006 | Muumit ja salaperäiset huudot | Sami Siitojoki |
| 2007 | Muumit ja suuri syysjuhla | |
| 2007–2008 | Muumien maailma | Jarmo Koski |
| 2010 | Muumi ja punainen pyrstötähti | |
| 2017 | Muumilaakson tarinoita | Jon-Jon Geitel |
| 2020 | Muumipeikko ja pyrstötähti | Antti L. J. Pääkkönen |
| 2022 | Muumilaakso | Deogracias Masomi |
Lähteet muokkaa
- ↑ Sirke Happonen: Muumiopas, s. 150–151, 243. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
- ↑ Jansson, Tove: Muumipeikko ja Pyrstötähti, s. 64. Helsinki: WSOY, 1946. ISBN 951-0-14442-8.
- ↑ a b Muumilaakson tarinoita YLE. Arkistoitu 2.2.2010. Viitattu 26.7.2010.