Neulakalat
Neulakalat (Carapidae) on partanilkkakaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät kaikissa valtamerissä trooppisissa vesissä.
| Neulakalat | |
|---|---|
 Neulakala (Carapus acus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Partanilkkakalat Ophidiiformes |
| Heimo: |
Neulakalat Carapidae Jordan & Fowler, 1902 |
| Katso myös | |
Lajit ja anatomia muokkaa
Neulakaloihin kuuluu lähteestä riippuen 5–7 sukua ja 26–31 lajia. Lajeja ovat muun muassa neulakala (Carapus acus), kuultoneulakala (Carapus bermudensis) ja isoneulakala (Echiodon drummondi). Neulakalalajit ovat läpikuultavia, suomuttomia ja ankeriasmaisia kaloja. Pisimmät lajit isoneulakala ja kuultoneulakala voivat saavuttaa noin 30 cm pituuden. Lähes kaikilta heimon lajeilta puuttuu vatsaevä, ja pyrstö-, selkä- ja peräevät ovat yhtyneet. Aikuisilla hampaita on kummassakin leuassa yksi tai useampia, ja ne ovat pienikokoisia tai suurempia ja teräviä.[1][2][3][4][5]
Neulakaloihin kuuluvilla lajeilla on kaksi poikasvaihetta. Kuoriutuessaan poikasella on selässään pitkä evämäinen uloke, joka surkastuu poikasen kasvaessa. Toisen poikasvaiheen aikana hampaat alkavat kasvaa, ja tässä vaiheessa loisina elävät lajit hakeutuvat isäntäeläimensä sisään.[1][4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Neulakalalajeja tavataan trooppisista vesistä Atlantilta Välimeri mukaan luettuna, Intian valtamereltä ja Tyyneltämereltä. Ne elävät usein koralliriuttojen läheisyydessä yleensä lähellä pintaa, mutta niitä on tavattu jopa 2 000 metrin syvyydestä.[1][4][5]
Sukujen Echiodon, Eurypleudon ja Snyderidia lajit ovat vapaana eläviä, mutta monilla muilla lajeilla on erikoinen suhde erityisesti merimakkaroihin, mutta myös simpukoihin, meritähtiin ja putkimatoihin. Carapus- ja Onuxodon-lajit ovat kommensalistisia. Ne elävät päiväsaikaan merimakkaroiden peräsuolessa ja öisin saalistavat pieniä äyriäisiä. Encheliopsis-suvun lajit elävät loisina merimakkaroiden, simpukoiden tai meritähtien sisällä ja syövät näiden sukuelimiä ja mahdollisesti myös muita sisäelimiä. Isäntäeläimet voivat usein kuitenkin kasvattaa uudet elimet tilalle, joten loiset ei ole välttämättä isännille kohtalokkaita.[1][2][4][5]
Neulakalojen pyöreät munat ovat halkaisijaltaan noin yhden millimetrin kokoisia. Naaras laskee munansa mattomaisena muodostelmana, joka voi olla jopa 75 cm pitkä. Kuoriuduttuaan poikaset elävät ensin planktoneliöstön joukossa.[4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Family Carapidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 245. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.07.2011). (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 52. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c d e Family Carapidae (PDF) FAO. Viitattu 01.07.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 1901-1902. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.07.2011). (englanniksi)