Nemesiksen temppeli
Nemesiksen temppeli eli Nemeseion (m.kreik. Νεμεσεῑον) oli antiikin aikainen Nemesikselle omistettu kreikkalainen temppeli Rhamnuksen kaupungissa Kreikassa. Siihen liittyi pyhäkköalue, jossa oli myös Themikselle omistettu temppeli.[1][2]
| Nemesiksen temppeli Nemeseion |
|
|---|---|
| Νεμεσεῑον | |
 Nemesiksen temppelin rauniot. |
|
| Sijainti | Rhamnuksen arkeologinen alue, Marathónas, Itä-Attika, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Valmistumisvuosi | n. 460–420 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
 |
|
Historia muokkaa
Rhamnuksen Nemesiksen pyhäkössä on ollut eri vaiheissa kolme eri Nemesiksen temppeliä sekä Themiksen temppeli. Ensimmäinen Nemesiksen temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. alkupuolella. Se korvattiin uudella temppelillä 500-luvun eaa. lopulla. Tämä temppeli tuhoutui noin vuonna 480–479 eaa., oletettavasti persialaissodissa. Heti tuon jälkeen rakennettiin pieni temppeli, joka tunnetaan Themiksen temppelinä. Sen arvellaan toimineen myös Nemesiksen väliaikaisena temppelinä ennen uuden ja suuremman, historiassa kolmannen Nemesiksen temppelin rakentamista.[3]
Kolmannen Nemesiksen temppelin, jonka rauniot nykyisin ovat paikalla, rakentaminen alkoi noin vuonna 460–450 eaa., ja sen rakennustyöt päättyivät noin vuonna 430–420 eaa. Temppelissä on kuitenkin merkkejä siitä, ettei se valmistunut koskaan aivan täysin.[1][5] Rakennustyön arvellaan jääneen kesken peloponnesolaissodan vuoksi. Temppeli oli kuitenkin tarpeeksi valmis käyttöä varten.[6]
Nemesiksen temppeli muistuttaa paljon Ateenan Areen temppeliä ja Hefaistoksen temppeliä sekä Sunionin Poseidonin temppeliä, ja siksi on päätelty, että ne kaikki neljä olisi suunnitellut sama arkkitehti. Arkkitehdin nimeä ei tunneta, mutta tutkimuksessa häneen viitataan usein niin kutsuttuna ”Theseion-arkkitehtina” Hefaistoksen temppelin vanhan mutta virheellisen nimityksen mukaan. Nemesiksen temppeli on mainituista neljästä temppelistä nuorin.[1][6]
Nemesis oli ihmisten tekojen vartija ja sekä koston jumalatar, erityisesti kostettaessa hybristä. Rhamnuksen pyhäkkö oli jumalattaren tärkein kulttipaikka, ja siksi tämä tunnettiin joskus epiteetillä Rhamnusia.[1] Rhamnuslaisessa Nemesiksessä oli ktoonisia piirteitä.[2] Paikan Nemesiksen kultti liittyi vahvasti persialaisten tappioon Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa., vaikka oli jo tätä varhaisempi. Ennen taistelua persialaiset purjehtivat Rhamnuksen ohi. Pausanias kertoo, että nämä olivat niin varmoja voitostaan, että olivat varanneet paroslaisen marmorin kappaleen voitonmuistomerkkiä varten. Nemesis kuitenkin auttoi kreikkalaisia, ja persialaisten tappion jälkeen näiden taakseen jättämästä marmorikappaleesta tehtiin jumalattaren kulttikuva Rhamnuksen temppeliin. Kertomus saattaa olla myöhempi legenda, mutta ainakin kertoo Nemesikselle asetetusta roolista persialaisten hybriksen kostajana. Temppeli rakennettiin kyseiselle kulttikuvalle sodan jälkeen.[2][7]
Nemesiksen ohella pyhäkköalueella oli myös Themiksen kultti. Themis symboloi oikeutta, oikeudenmukaisuutta ja lakia, ja myös häneen liittyi ktooninen ulottuvuus Gaian eli Gen tyttärenä.[2] Pyhäkköä kunnostettiin roomalaisella kaudella, ja Nemesiksen temppeli omistettiin uudelleen Augustuksen puolisolle Livialle.[1]
Pyhäkön raunioita tutki ensimmäisenä Society of Dilettanti vuonna 1813.[2] Sen kaivauksia jatkettiin vuosina 1890–1893.[8]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Nemesiksen pyhäkköalue sijaitsi Rhamnuksen kaupungin yläpuolisessa rinteessä noin 500 metriä kaupungista etelään. Nykyisin se on ensimmäisenä vastassa Rhamnuksen arkeologiselle alueelle pysäköintialueelta tultaessa. Alemmas varsinaiseen kaupunkiin johtaa pyhäkköalueelta polku.
Pyhäkköalueen historiasta johtuen tässä kuvataan sen myöhäisimmät rakennukset, joiden rauniot ovat paikalla nähtävillä edelleen, toisin sanoen klassisen kauden Nemesiksen ja Themiksen temppelit. Rakennukset oli tehty paikallisesta marmorista, jota louhittiin läheltä nykyisestä Agía Marínasta.[2]
Nemesiksen temppeli
Nemesikselle omistettu temppeli oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä.[2] Sen stylobaatin koko on noin 21,4 × 10,1 metriä,[9] mikä tekee siitä 400-luvun eaa. pienimmän tunnetun doorilaisen peripteraalitemppelin.[2] Temppelin peristasiksessa oli kuusi pylvästä lyhyillä sivuilla (heksastyyli) ja 12 pylvästä pitkillä sivuilla. Temppelin pienen koon vuoksi pylväiden välit olivat poikkeuksellisen pienet. Rakennuksen sisällä olivat pronaos, cella ja opisthodomos. Sekä pronaoksen että opisthodomoksen edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis).[2]
Nemesiksen temppelin jäänteet ovat säilyneet suhteellisen hyvin, vaikka temppeli onkin raunioina. Sen krepidoma ja stylobaatti ovat hyvässä kunnossa, ja sen peristyylin osista noin 85 % on jäljellä. Vielä 1800-luvulla temppeli oli paljon paremmassa kunnossa.[2] Temppelin keskeneräisyys näkyy muun muassa siinä, ettei temppeleiden pylväiden urituksia eli kanneluureja ollut saatettu loppuun.[1][6]
Temppelissä olleen Nemesiksen kulttikuvan teki kuvanveistäjä Agorakritos. Sen osia on löydetty, ja tutkimukset osoittavat, että se oli tehty yhdestä paroslaisen marmorin kappaleesta, mikä sopisi legendaan sen alkuperästä.[2] Plinius vanhemman mukaan veistos oli Varron erityinen suosikki kaikista veistoksista.[5][10]
Temppelin itäpuolella sijaitsi sen alttari, jonka koko oli noin 3,3 × 7,8 metriä.[11]
Themiksen temppeli
Themikselle omistettu temppeli sijaitsi Nemesiksen temppelin vieressä sen eteläpuolella eli sisäänkäynnistä katsottuna vasemmalla puolella. Se oli ilmeisesti omistettu alun perin paitsi Themikselle väliaikaisesti myös Nemesikselle ennen tämän uuden temppelin valmistumista, sillä siellä on ollut kaksi jumalattarille tarkoitettua valtaistuinta.[8][5] Myöhemmin noin 100-luvulla eaa. rakennus vaikuttaa muuttuneen lähinnä Nemesiksen temppelin aarrekammioksi. Tuossa vaiheessa Themiksen merkitys pyhäkössä lienee vähentynyt, tai tämän kultti on siirtynyt Nemesiksen temppeliin.[12]
Temppeli oli pieni cellalla ja pronaoksella varustettu astylos-temppeli, toisin sanoen sen pronaoksen anta-seinien välissä ei ollut pylväitä;[2] joskin joskus siihen on rekonstruoitu kaksi pylvästä (distylos in antis). Temppelin perustusten koko oli noin 10 × 6 metriä.[5][11]
Muut rakennukset
Nemesiksen temppelin pohjoispuolella oli lähdekaivorakennus ja pyhäkköalueen pohjoislaidalla pylväshalli. Pyhäkköaluetta tukivat pohjois- ja itäsivulta tukimuurit.[11]
Lähteet muokkaa
- Backe-Hansen, Wendy Kimelyn: Nemesis: A Concept of Retribution in Ancient Greek Thought and Cult (Part 2 (Chapter 4): Nemesis' Primary Cult Centre At Rhamnous) 2015. University of New England. Viitattu 18.1.2021.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f The Sanctuary of Nemesis at Rhamnous Department of Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Miles, Margaret M.: A Reconstruction of the Temple of Nemesis at Rhamnous The American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ Backe-Hansen 2015, s. 192, 200, 203, 233.
- ↑ Backe-Hansen 2015, s. 201.
- ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”RHAMNOUS Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Hodge, A. Trevor & Tomlinson, R. A.: Some Notes on the Temple of Nemesis at Rhamnous. American Journal of Archaeology, Apr., 1969, 73. vsk, nro 2, s. 185–192. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.33.3–8.
- ↑ a b Rhamnous (Site) Perseus. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ Rhamnus Nemesis Greek Doric Temples. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.17.
- ↑ a b c Ραμνούς: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 25.2.2021. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ Backe-Hansen 2015, s. 233.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nemesiksen temppeli Wikimedia Commonsissa
