Nelilaskin

Nelilaskin on nimensä mukaisesti laskin, joka pystyy suorittamaan neljä peruslaskutoimitusta (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun). Usein nelilaskimissa voi olla myös muutamia lisätoimintoja, kuten neliöjuuren otto sekä mahdollisuus tallettaa luku muistiin.

Mekaaniset nelilaskimet

Brunsviga-aritmometri metsämuseo Lustossa.

Mekaaniset nelilaskimet edelsivät nykyaikaisia laskimia. Original-Odhner ja Brunsviga olivat Suomessakin paljon käytettyjä. Ruotsalaista syntyperää oleva Willgodt Odhner kehitteli vuosikausia laskukonettansa ja aloitti sen sarjatuotannon Pietarissa Pietariin vuonna 1890. Hänen perillisensä siirsivät tuotannon lokakuun vallankumouksen jälkeen Göteborgiin ja yrityksen nimeksi tuli tällöin AB Original-Odhner.

Osoitinpiikkiensä takia piikkisiaksikin kutsutun mekaanisen nelilaskimen eli aritmometrin käyttö tapahtuu seuraavasti. Osoitinpiikeistä, joissa ykköset ovat oikealla ja kasvavat kymmenkertoimet vasemmalla, valitaan ensimmäinen luku ja pyöräytetään se kammesta tulosriville. Valitaan uusi luku ja yhteenlaskettaessa pyöräytetään kampea myötäpäivään tai vähennyslaskussa vastapäivään. Summa tai erotus saadaan tulosriville. Kertolaskussa valitaan kerrottava ja kampea pyöritetään kertojan määrän verran myötäpäivään. Jakolaskussa tehdään vastaavasti, mutta kampea pyöritetään vastapäivään. Jäljelle jäävä jaettavaa pienempi luku on mahdollinen jakojäännös. Laskin näyttää kampien kiertokertojen määrän.

1950-luvulla monet mekaaniset nelilaskimet saivat muoviset näppäimet ja kuoret, Original-Odhnerin tuotannon lakatessa 1970-luvulla se oli silti mekaanisesti samanlainen kuin 1900-luvun alussa.

Elektroniset nelilaskimet

Nestekidenäyttöinen pöytämallin nelilaskin.

Ensimmäiset pöytäkoon elektroniset nelilaskimet olivat elektroniputkia käyttävät Anita Mk VII ja Anita Mk VIII (1961). Ensimmäisiä transistoria käyttäviä pöytäkoon nelilaskimia olivat IME 84 (1964) ja Sharp Compet CS10A (1964).

Elektroniset nelilaskimet yleistyivät 1970-luvun puoliväliin mennessä. Nelilaskinten lisäksi markkinoille tuli monipuolisempia funktiolaskimia. 1970-luvun alkupuolella saattoi Suomessa funktiolaskimen hinta olla jopa 1 500 markkaa, mikä oli etelänmatkan hinta. Ensimmäiset elektroniset laskimet käyttivät LED-näyttöjä ja kuluttivat runsaasti paristoa. 1970-luvun puolivälissä niin digitaalisissa kelloissa kuin taskulaskimissakin siirryttiin käyttämään virtaa vähemmän kuluttavaa nestekidenäyttöä, jolloin kyettiin tekemään pienemmillä paristoilla toimivia taskulaskimia.

Lähteet

• Domonyi, H. 2008. Mekaaninen nelilaskin Original-Odhner. Tasavallan laskukone. Tekniikan Maailma, 13/2008, s. 99.

Aiheesta muualla

• Leipälä, T. 2003. The life and works of W. T. Odhner, Part 1. Greifswalder Symposium zur Entwicklung der Rechentechnik, 12.-14.9.2003 (PDF-dokumentti)
• Leipälä, T. 2006. The life and works of W. T. Odhner, Part 2. Greifswalder Symposium zur Entwicklung der Rechentechnik, 28.9.-1.10.2006 (PDF-dokumentti)