Natriummetoksidi
Natriummetoksidi eli natriummetylaatti tai natriummetanolaatti (CH3ONa) on yksi alkoksideista. Yhdistettä käytetään muun muassa synteettisessä orgaanisessa kemiassa.
| Natriummetoksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CH3ONa |
| Moolimassa | 54,024 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiinteä aine |
| Sulamispiste | 127 °C (hajoaa)[1] |
| Tiheys | 1,3 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa. |
Ominaisuudet muokkaa
Natriummetoksidi on kiinteää valkoista jauhetta. Yhdiste liukenee metanoliin, etanoliin ja dimetyylisulfoksidiin. Veden kanssa se reagoi voimakkaasti muodostaen metanolia ja natriumhydroksidia. Yhdiste on erittäin voimakas emäs ja kykenee syövyttämään useita metalleja.[1][2][3][4]
Valmistus ja käyttö muokkaa
Tyypillisesti natriummetoksidia valmistetaan sulan natriummetallin ja metanolin välisellä reaktiolla. Voidaan käyttää myös natriumin ja elohopean amalgaamia, jota muodostuu sivutuotteena valmistettaessa klooria elektrolyyttisesti natriumkloridista. Näin saadaan natriummetoksidin metanoliliuos. Kuivaa natriummetoksidia voidaan valmistaa johtamalla metanolihöyryjä sulaan natriummetalliin.[1][3]
- 2 Na + 2 CH3OH → 2 CH3ONa + H2
Natriummetoksidia käytetään kiinteänä tai metanoliliuoksina, jotka sisältävät yhdistettä tyypillisesti 21 tai 30 massaprosenttia. Orgaanisessa synteesissä natriummetoksidia käytetään emäksisenä katalyyttinä muun muassa kondensaatio- ja dehydrohalogenointireaktioissa.[1][3][4] Natriummetoksidia käytetään katalyyttinä myös biodieselin valmistukseen käytettävissä vaihtoesteröintireaktioissa. Se on muihin transesteröintikatalyytteihin nähden nopeampi. Sen etuna verrattuna esimerkiksi natriumhydroksidiin on, että reaktiossa ei muodostu vettä, joka aiheuttaisi epätoivottuja saippuoitumisreaktioita.[5][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 130. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b Natriummetoksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 30.7.2012
- ↑ a b c M. Horn & U. Horns: Alkoxides, Metal, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000 Viitattu 30.07.2012
- ↑ a b Yahya El-Kattan, Jeff McAtee & Bernard Bessieres: Sodium Methoxide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2006 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.10.2023
- ↑ Ayhan Demirbaş: Biodiesel: A Realistic Fuel Alternative for Diesel Engines, s. 136. Springer, 2008. ISBN 978-1-84628-994-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.07.2012). (englanniksi)
- ↑ Wim Soetaert, Erick J. Vandamme: Biofuels, s. 82. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-0-470-02674-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.07.2012). (englanniksi)