Natriumbromaatti
Natriumbromaatti (NaBrO3) on natrium- ja bromaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään esimerkiksi hapettimena orgaanisen kemian synteeseissä, tekstiilien värjäyksessä ja kullan metallurgiassa.
| Natriumbromaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NaBrO3 |
| Moolimassa | 150,89 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 381 °C[1] |
| Tiheys | 3,34 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 394 g/l (25 °C)[1] |
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö muokkaa
Huoneenlämpötilassa natriumbromaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen ja kuumaan runsaammin kuin viileään. Aine on voimakas hapetin ja voi reagoida kiivaasti helposti hapettuvien aineiden kanssa.[2][3][4][5][6]
Natriumbromaattia valmistetaan hapettamalla natriumbromidia sähkökemiallisesti tai natriumhydroksidin tai natriumkarbonaatin ja bromin reaktiolla.[2][3][5]
- 6 NaOH + 3 Br2 → NaBrO3 + 5 NaBr + 3 H2O
Natriumbromaattia käytetään reagenssina hiusten kihartamisessa, seoksena natriumbromidin kanssa kullan liuottamiseen sekä tekstiilien valkaisussa ja värjäyksessä.[2][3][5] Orgaanisen kemian synteeseissä ainetta käytetään yhdessä ammoniumceriumnitraatin kanssa hapettimena. Yhdiste hapettaa selektiivisesti sekundääriset alkoholit selektiivisesti ketoneiksi, vaikka molekyylissä olisi myös primäärisiä alkoholeja. Natriumbromaatti toimii myös bromaavana reagenssina.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–89. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2022). (englanniksi)
- ↑ a b c R. Frim & S. D. Ukeles: Bromine, Inorganic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b c David Yoffe, Ron, Frim, Shmuel D. Ukeles, Michael J. Dagani, Henry J. Barda, Theodore J. Benya & David C. Sanders: Bromine Compounds, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 275. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 993-994. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ Natriumbromaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 2.12.2022
- ↑ James J. Harrison & Amol A. Kulkarni: Sodium Bromate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2013. Teoksen verkkoversio Viitattu 2.12.2022.