Nackan kunta
Nackan kunta (ruots. Nacka kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin ja Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Nacka.[3] Sen maapinta-ala on 95,12 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 108 234 henkeä (31.12.2021).[2]
| Nackan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Södermanland ja Uplanti |
| Keskustaajama | Nacka |
| Kuntakoodi | 0182 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 95,12 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 108 234 |
| – Väestötiheys | 1 137,9 as./km² |
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,46 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nackan kunta on osa Suur-Tukholman suurkaupunkialuetta ja kuuluu Tukholman aluehallintoon. Sen naapurikuntia ovat Tukholma, Lidingö, Vaxholm, Värmdö, Tyresö ja Huddinge.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Vuoden 1862 kuntauudistuksessa nykyisen Nackan alueelle muodostettiin Sicklaön ja Boon maalaiskunnat. Erstavikin kappeliseurakunnan ja Nackan kappeliseurakunnan alueet eivät koskaan muodostaneet omia kuntiaan. Vuonna 1888 perustettiin Nackan maalaiskunta, kun Nackan ja Erstavikin muodostamaan maalaiskuntaan liitettiin Sickalön maalaiskunta. Kunnan nimeksi tuli Nacka, vaikka suurin osa väestöstä asui Sicklaölla. Jo vuotta aiemmin alue oli liittynyt kirkollisesti yhteen Nackan seurakunnaksi.
Vuonna 1909 Saltsjöbaden erotettiin omaksi kauppalakseen Nackasta. Hammarbyledenin rakentamisen yhteydessä alueita Nackan länsiosasta (Hammarby ja osa Henriksdalia) liitettiin Tukholmaan. Pieni alue Nackasta liitettiin Tukholmaan myös vuonna 1959, jotta Bagarmossenin kaupunginosa pystyisi laajenemaan pohjoisen suuntaan. Vuonna 1949 Nackan kunta muutettiin kaupungiksi. Tämä oli ainoa kerta, kun nykyaikana muodostettiin kaupunki, joka ei aikaisemmin ollut ollut kauppala tai taajaväkinen yhdyskunta.
Nykyinen Nackan kunta muodostettiin vuonna 1971, jolloin Nackan kaupunkiin yhdistettiin Saltsjöbadenin kauppala ja Boon maalaiskunta.
Vaakuna muokkaa
Ennen lakkauttamistaan Boolla ja Saltsjöbadenilla oli kummallakin oma vaakuna. Kunnan nykyinen vaakuna kuului aiemmin Nackan kaupungille.
-
Boon maalaiskunnan vaakuna 1945–1970. -
Saltsjöbadenin kauppalan vaakuna 1944–1970.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 18 049 | 18,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 5 578 | 5,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 9 889 | 10,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 64 470 | 65,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 590 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 944 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 237 515 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 186 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 25,0 %
- 18–64-vuotiaat: 60,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,2 | 0,1 | |
| jalostus | 14,0 | 11,6 | |
| palvelut | 85,2 | 87,7 | |
| tuntematon | 0,7 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 33 038 | 44 792 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 73,8 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on kahdeksan taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 112 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Tukholma* | 32 911[17] |
| 2 | Boo | 24 052 |
| 3 | Älta | 9 989 |
| 4 | Saltsjöbaden | 9 491 |
| 5 | Fisksätra | 7 475 |
| 6 | Kummelnäs | 3 848 |
| 7 | Kil | 731 |
| 8 | Hästhagen | 499 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[17] Boon taajaman nimenä on joskus ollut myös Björknäs.[18]
Nackan kunnan länsiosassa Sicklaön alueella sijaitseva taajama-asutus kuuluu Tukholman taajamaan. Muita entisen Nackan kaupungin alueen taajamia ovat Hästhagen, Älta ja Fisksätra. Aivan Fisksätran itäpuolella sijaitsee Saltsjöbadenin taajama entisen kauppalan alueella. Kunnan itäosassa entisen Boon maalaiskunnan alueella sijaitsevat Boon, Kummelnäsin ja Kilin taajamat.
Fisksätra on koko Ruotsin tiheimmin asuttu taajama; sen väentiheys on 7 227,1 as/km².[16]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nackan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Nacka Västra (30 valtuutettua)
- Nacka Östra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nackan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 15 | 15 | 20 | 23 | 22 | 22 | 23 | 25 | 26 | 23 | 29 | 29 | 24 | 19 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 9 | 7 | 5 | 5 | 3 | 3 | 2 | 2 | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 6 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 7 | 8 | 8 | 4 | 9 | 9 | 8 | 6 | 5 | 10 | 7 | 7 | 5 | 5 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 2 | 4 | 3 | 4 | 4 | 5 | 7 | 4 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 20 | 22 | 23 | 21 | 19 | 18 | 20 | 18 | 16 | 13 | 11 | 11 | 11 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 4 | 5 | 5 | 4 | 4 | 4 | 3 | 4 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 4 | 5 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 55 | 55 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Nacka
- Saltsjöbaden
- Boo
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Boo
- Erstavik*
- Nacka
- Saltsjöbaden
Kirkot muokkaa
-
Boon kappeli -
Boon kirkko -
Danvikshemin kirkko -
Fisksätran kirkko -
Graningen kirkko -
Kummelnäsin kappeli -
Nackan kirkko -
Skogsön kappeli -
Storkällanin kappeli -
Uppenbarelsekyrkan -
Ältan kirkko
Kunnanosat muokkaa
Nacka oli vuosina 1997–2006 jaettu hallinnollisesti neljään aluelautakuntaan, jotka olivat Sicklaön, Boo, Ältä ja Fisksätra/Saltsjöbaden. Aluelautakunnat lakkautettiin 1.1.2007. Aluelautakuntiin kuuluivat seuraavat asuinalueet:
Sicklaön muokkaa
|
Älta muokkaa
|
Boo muokkaa
|
Fisksätra/Saltsjöbaden muokkaa
|
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Nacka Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
