Náxos (kaupunki)
Náxos (kreik. Νάξος; myös Naksos) eli Chóra (Χώρα) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Νάξου, Dimotikí Enótita Náxou) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Náxoksen saarella, Náxoksen alueyksikössä Etelä-Egean saarten alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 12 726 ja varsinaisen Náxoksen kaupungin väkiluku 7 070 (vuonna 2011). Kaupunki on Náxoksen saaren pääkaupunki sekä Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnan kuntakeskus.[1][2]
| Náxos Νάξος |
|
|---|---|
 Náxoksen linna (Kástro) ja kaupunkia. |
|
 Kunnallisyksikön sijainti |
|
  Náxos |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Egea |
| Alue | Etelä-Egean saaret |
| Alueyksikkö | Náxos |
| Kunta | Náxos ja Pienet Kykladit |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi |
kunnallisyksikkö, entinen kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 670201 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 429,785 km² |
| Väkiluku (2011) | 12 726[1] |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 7 374 |
| – Kaupunki | 7 070 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Náxoksen kaupunki sijaitsee Náxoksen saaren länsirannikolla luonnonsatamalahden ympärillä. Kaupunki on saaren pääsatama.[3] Kunnallisyksikkö käsittää alueen saaren länsiosasta. Náxoksen lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista lounaaseen.
Historia muokkaa
Antiikki muokkaa
- Pääartikkeli: Antiikin Naksos
Náxos, antiikin kontekstissa Naksos, oli saaren keskus jo antiikin aikana ja muodostui kaupunkivaltioksi (polis) 700-luvulla eaa. Se oli arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. koko Kykladien merkittävin ja voimakkain kaupunki. Tunnetuin antiikin aikainen jäänne kaupungissa ovat Apollonin temppelin rauniot, mukaan lukien tunnettu Portára (suuri portti), joka oli alun perin temppelin oviaukko. Rauniot sijaitsevat heti nykyisen kaupungin luoteispuolella. Temppeli rakennettiin vuonna 522 eaa.[3][4][5][6]
Myöhempi historia muokkaa
Náxos toimi neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1207 syntyneen, venetsialaisten perustaman Naksoksen herttuakunnan pääpaikkana. Venetsialaiset rakennuttivat kaupunkiin Náxoksen linnan (Kástro), josta herttuakuntaa hallittiin 300 vuotta. Nykyisin linna muodostaa kaupungin vanhankaupungin ytimen ja siellä toimii muun muassa Náxoksen arkeologinen museo. Tuolta ajalta kaupungissa on myös katolinen katedraali Vapahtajan temppeliintuomisen katedraali sekä ranskalainen koulu. Kaupungin rakennuskanta on yhdistelmä perinteistä kykladista ja venetsialaista tyyliä.[3][6] Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös kaupungin ortodoksinen katedraalikirkko Elävöittävän lähteen katedraali (Zoodóchou Pigí) sekä sen aukion alla sijaitseva Gróttan arkeologinen kohde ja museo.[7][8]
Náxos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä Náxoksen ja Pienten Kykladien kunnaksi yhdessä Donoúsan, Drymalían, Irakleián, Koufonísian ja Schoinoúsan kanssa, jolloin se muuttui uuden kunnan kunnallisyksiköksi.[9]
Kunnallisyksikön osat muokkaa
Náxoksen kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:[1]
| Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|
| Ágios Arsénios | Agía Anna | 176 |
| Ágioi Pántes | 103 | |
| Ágios Arsénios | 717 | |
| Ágios Prokópios | 96 | |
| Máragkas | 73 | |
| Mastorákis | 5 | |
| Stelída | 157 | |
| Engarés | Engarés | 178 |
| Galanádo | Galanádo | 455 |
| Galíni | Galíni | 273 |
| Glynádo | Glynádo (Glinádo) | 585 |
| Kinídaros | Akrotíri | 47 |
| Kinídaros | 341 | |
| Mélanes | Ágios Thalélaios | 106 |
| Kourounochóri | 105 | |
| Mélanes | 414 | |
| Mýloi | 27 | |
| Náxos | Agkídia | 299 |
| Moní Chrysostómou (luostari) | 5 | |
| Náxos | 7 070 | |
| Potamiá | Áno Potamiá | 127 |
| Káto Potamiá | 99 | |
| Mési Potamiá | 59 | |
| Sagkrí | Áno Sagkrí | 210 |
| Kanakári | 49 | |
| Kastráki | 158 | |
| Káto Sagkrí | 27 | |
| Mikrí Vígla (Mikrí Vívla) | 93 | |
| Panagía (saari) | 0 | |
| Vívlos | Pláka | 18 |
| Vívlos (Trípodes) | 654 | |
| Yhteensä: 12 726 | ||
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Naxos Town greeka.com. Viitattu 26.11.2014.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Naxos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Naxos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Naxos Town Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 26.11.2014.
- ↑ Archaeological Site of Grotta naxos.gr. Arkistoitu 5.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ On-site Archaeological Museum of Naxos My Naxos. Arkistoitu 6.9.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Náxoksen kaupunki Wikimedia Commonsissa
