Mykola Zerov
Mykola Zerov, (26. huhtikuuta 1890 Zinkiv, Pultavan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 3. marraskuuta 1937 Sandarmoh, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) oli ukrainalainen runoilija, kääntäjä ja kirjallisuushistorioitsija. Hänen veljiään olivat kasvitieteilijä Dmytro Zerov ja runoilija Myh'ailo Orest.[1]
| Mykola Zerov | |
|---|---|
 Mykola Zerov |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. huhtikuuta 1890 Zinkiv, Pultavan kuvernementti |
| Kuollut | 3. marraskuuta 1937 (47 vuotta) Sandarmoh, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ukraina |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämänvaiheet muokkaa
Zerov opiskeli kielitieteitä Kiovan yliopistossa. Hän oli 1917–1920 bibliografisen Knyhar-lehden päätoimittaja ja ukrainalaisen kirjallisuuden professori Kiovan arkkitehtuuri-instituutissa 1918–1920. Kiovan teknillisessä oppilaitoksessa 1923–1925 ja Kiovan kansanopetusinstituutissa 1923–1935. Hän opetti 1930–1933 kääntämisen teoriaa Ukrainan kielenopetusinstituutissa.[1]
NKVD pidätti hänet huhtikuussa 1935, ja hän sai kymmenen vuoden vankeustuomion Solovetskin vankilasaarille. Uusi tuomio langetettiin 9. lokakuuta 1937, ja hänet teloitettiin Sandarmohissa vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen kunniaksi järjestetyssä poliittisten ja muiden vankien joukkoteloituksessa.[1]
Kirjallinen toiminta muokkaa
Zerovin kirjallinen toiminta runoilijana ja kääntäjänä noudatti hänen ihanteitaan ja teoreettisia periaatteitaan klassikkona ja parnassolaisena, ja hänestä tuli ukrainalaisten uusklassikkojen johtohahmo. Hän käytti sonettimuotoa ja aleksandriinimittaa. Hän käänsi runoja latinasta ja muista kielistä. Hän kirjoitti aikakauden neuvostoukrainalaisen kirjallisuuden kritiikkiä, artikkeleita kirjallisuuden kääntämisestä ja alkusanoja ukrainalaisten klassikkojen uusiin laitoksiin. Hän toimitti antologioita ja osallistui 1920-luvun kirjalliseen keskusteluun.[1]
Zerovin kuoleman jälkeen hänen veljensä Myh'ailo Orest toimitti ja julkaisi hänen runoteoksiaan ulkomailla. Zerovin maine puhdistettiin osittain suojasään aikana 1958, ja 1966 ilmestyi valikoima hänen runojaan, mutta täyden maineenpuhdistuksen esti virallisten kriitikoiden, kuten Leonid Novytšenkon ja Mykola Šamotan, vihamielinen asenne. Hryhori Kotšurin aloitteesta Zerovin tuotantoa alettiin 1980-luvun jälkipuolella koota julkaista, ja täydellinen editio ilmestyi kaksiosaisena 1990. Zerovin kirjallisuuskritiikki ja tieteellisten kirjoitukset ilmestyivät vuonna 2003 koottuina nimellä Ukraijnske pysmenstvo ('Ukrainan kirjallisuus').[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mykola Zerov Wikimedia Commonsissa
