Munkkivuoren ostoskeskus
Munkkivuoren ostoskeskus on Helsingin Munkkivuoressa sijaitseva ostoskeskus. Se avattiin 3. joulukuuta 1959.
Vuonna 1959 valmistuneen ostoskeskuksen rakennutti Otto Wuorio Oy ja sen suunnittelivat arkkitehdit Olavi Terho, Antti Pernaja, Juhani Kivikoski ja Nils Sandell[1]. Ostoskeskusta on laajennettu sekä korjattu vuonna 1964 ja 1994, jolloin alataso otettiin käyttöön pysäköintihallia varten ja pihalta purettiin alkuperäiseen arkkitehtuurikokonaisuuteen kuulunut pyramidin muotoinen grillikioski[2][3]. Tällöin ostoskeskukseen muutti myös S-market. Muita ostoskeskuksessa toimivia liikkeitä ovat muun muassa K-Supermarket, Alko ja Fazer.
Ostoskeskusta hoitaa Munkin yrittäjäyhdistys ry. Museoviraston luokitus Munkkivuoren ostoskeskukselle on vuodesta 2002 ollut A1 niin kulttuuriselta kuin toiminnalliselta arvoltaan.
Ostoskeskuksen nimi muokkaa
Ostoskeskuksen nimiehdotuksista käytiin alussa melkoista kiistaa, sillä Suomessa ei ennen ollut ostoskeskuksia, eikä sellaiselle ollut keksitty vielä nimeä. Samoihin aikoihin ryhdyttiin rakentamaan Ostoskeskus Puotinharjun Puhosta, joten Uusi Suomi -lehti järjesti nimestä kilpailun. Kilpailun voitti sana ostokeskus 500 äänellä.
Yhtenä ehdotuksena tuli myös puhos. Sanan oli keksinyt kielitieteilijä, professori Kustaa Vilkuna, joka toivoi, että kaikkia kauppiasyhteisöjä ryhdyttäisiin kutsumaan tällä nimityksellä. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, joten nimenä päätettiin alussa käyttää "Munkkivaaran ostokeskusta", joka toimi tuolloin vähän aikaa myös ostoskeskuksen apteekin nimenä. Nimi vakiintui kuitenkin myöhemmin Munkkivuoren ostoskeskukseksi, kaupunginosan nimen mukaan. Vielä pitkään oli käytössä vihreitä roska-astioita, joiden kyljessä luki "Pidä Puhos puhtaana".
Alkuperäiset yritykset muokkaa
Ostoskeskuksen alkuperäisiä yrityksiä olivat Fazer, Varuboden, HOK:n Baari, kemikalio Clou ja Disa. Lisäksi oli pankkeja, kuten HOP, SYP, Torkkelin Säästöpankki sekä Kansallis-Osake-Pankin konttori.[4] Päivittäistavarakauppiaana toimi K-kauppa PIVO, joka myös keksi ensimmäisenä Suomessa einesruoan.lähde? Yksi pitkäaikaisimmista ostarilla toimivista yrityksistä on Tukkatalo, joka on ollut siellä 50 vuotta. Ostoskeskuksessa oli myös Helsingin Sanomien tilaus- ja ilmoituskonttori, Neovius-lankakauppa ja Munkkiniemen kirjakauppa. Huopalahdentien päädyssä olevissa pienissä rakennuksissa oli kukkakauppa, kioski ja suutari. Kemikalioliikkeet toimittivat nailonsukkia silmikoitavaksi.
Metrosuunnitelmat muokkaa
Suunniteltaessa metroa Helsinkiin oli Reino Castrénin metrosuunnitelmissa myös linja, joka olisi tullut Munkkivuoreen. Kyseessä olisi ollut aivan maan pinnan alla kulkenut kevytmetro, joka olisi ollut hyvin samankaltainen kuin ovat Helsingin raitiotiet. Munkkivuoren ostoskeskusta laajennettaessa vuonna 1964 varattiin tilat myös mahdolliselle metroasemalle. Ostoskeskuksen Alko sijaitsee nykyään tilassa, jota kaavailtiin metroaseman lippuhalliksi. Sen alla on keskeneräinen, louheen täyttämä halli, johon ei koskaan rakennettu varsinaista metroasemaa.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Varastokirjasto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kumpulainen, Ritva: Oma Ostari. Munkkivuoren ostoskeskuksen 50-vuotisjuhlajulkaisu, s. 6, 50. Helsinki: Munkin yrittäjäyhdistys, 2009. Teoksen verkkoversio (HTML) (viitattu 16.1.2023).
- ↑ Havas, H. (valokuva): Munkkivuoren Ostoskeskus Oy Arkkit Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 1959. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Munkkivuoren ostoskeskuksen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Teppo Moisio: Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa. Helsingin Sanomat, 15.2.2015, s. A 20. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Munkkivuoren ostoskeskus Wikimedia Commonsissa
- Munkkivuoren ostoskeskuksen omat sivut
- Helsingin ostoskeskukset. Karitta Laitinen, Aalto-yliopisto 2012. PDF.