Muhammad I (Córdoba)
Muhammad I oli viides Umaijadi-dynastiaan kuulunut Cordoban kalifaatin emiiri vuosina 852–886 isänsä Abd ar-Rahman II:n jälkeen.[1]
Muhamed oli isänsä suosikki vallanperimyksessä ja tulikin valituksi emiiriksi, vaikka hänen äitipuolensa sulttaanitar Tarub yritti saada oman poikansa valtaan ja yritti jopa myrkyttää miehensä.[2] Muhammedia on kuvailtu itsekkääksi, kylmäveriseksi ja tyhmäksi,[3] mistä huolimatta al-Andalusin kukoistuskausi jatkui hänen aikanaan.[4] Samoin jatkui myös kapinointi: Toledon asukkaat karkottivat Muhammedin joukot vuonna 852, ja kaupunki pysyi itsenäisenä seuraavat 80 vuotta.[5] Vuonna 859 viikingit hätyyttelivät jälleen Espanjaa ja ryöstivät muu Lissabonin, Sevillan, Cadizin ja Cartagenan.[6]
Muhammad I kuoltua häntä seurasi emiirinä hänen poikansa Mundhir (886–888) ja tämän kuoltua veljensä Abdallah ibn Muhammad (888–912).[7]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Bury, J. B.: Cambridge Medieva History. Volume III. New York: The Macmillan Company, 1922. (englanniksi)
- Lalaguna, J.: Matkaopas historiaan. Espanja. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1992. ISBN 9515790018.
- Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.