Mudsina järv
Mudsina järv (myös Mutsina järv, Mugina järv) on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa sijaitseva järvi.[1]
| Mudsina järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Kokõ ojan valuma-alue |
| Laskuoja | Kokõ oja [1] |
| Järvinumero | VEE2123100 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 116,5 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,875 km [1] |
| Leveys | 0,35 km [1] |
| Rantaviiva | 2,319 km [1] |
| Pinta-ala | 13,5 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000295 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,2 m [1] |
| Suurin syvyys | 4,7 m [1] |
| Valuma-alue | 22,4 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Mudsina järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Metsäinen järvi on 875 metriä pitkä, 350 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 13,5 hehtaaria. Lähes kaikki sen rannoista ovat suomaata, mutta leveimmillään suot ovat pohjoispäässä ja eteläpään itä- ja länsirannoilla. Luoteisrannat ovat hyllyvää turvelauttaa. Järven keskisyvyys on 2,2 metriä, mutta sen syvänteessä on 4,7 metriä vettä. Järvellä ei ole saaria. Järven lounaispuolella sijaitsee Kõvvõrjärv ja järviä erottaa toisistaan matalat harjanteet. Järven rannat ovat autiot ja itärantaan tulee kaksi tietä.[1][2][a]
Luontoarvoja ja sen luokittelu muokkaa
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on tällöin rehevöitynyt. Järven vedessä on myös korkea humuspitoisuus.[2]
Vuonna 1977 on Aare Mäemets ilmoittanut teoksessaan Eesti NSV järved ja nende kaitse, että järveen ei muodostu lämpötilakerrostumista. Järvessä on mutapohja, mutta itärannoilla on paikoitellen hiekkapohjaa. Vedenväri on vihertävän keltaista ja sen näkösyvyys on 2,4 metriä. Läpivirtauksen takia veden viipymä on noin 18 vuorokautta (20 kertaa vuodessa). Ravinnepitoisuuksien suuruudesta seuraa runsas vesikasvillisuus (21 kasvilajia) ja runsas kalasto. Järvessä elää ainakin ahven, särki, hauki, suutari, kiiski, sorva, salakka ja made. Uudempi tieto on, että järvessä elää myös ruutana.[3]
Vesistösuhteita muokkaa
Mudsina järv kuuluu Kokõ ojan valuma-alueeseen, koska se on Kokõ ojan läpivirtausjärvi. Järveen tilee myös ojat eteläisestä Kõvvõrjärvestä ja lännestä tulevasta Tirgutaja kraavista, joka on Palojärven laskuoja. Kokõ ojan latvavedet laskevat järveen sen pohjoispäässä ja jatkavat matkaansa eteläpään lahdesta. Oja jatkaa ensin pienen lammen läpi ja sitten uomaansa padotun Kurvitsa järven läpi, jonka jälkeen se yhtyy Võhandu jõgeen. Järven valuma-alueen pinta-ala on 22,4 neliökilometriä.[1][a]
Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Keskkonnaregister: Mudsina järv (VEE2123100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 14.7.2020. (viroksi)
- ↑ a b c Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mäemets, Aare: Mudsina järv (Mutsina järv, Mugina järv) (Kooraste järvestik) Eesti NSV järved ja nende kaitse. 1977. Tallinna. Viitattu 15.7.2020. (viroksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Raudsepp, Erik: Kooraste Mudsina järv (Arkistoitu – Internet Archive) (video)