Morgan le Fay
Morgan le Fay (myös Morgaine, Morgain tai Morgana) on kuningas Arthuriin liittyvissä legendoissa mahtava noita, Avalonin valtiatar ja Arthurin sisarpuoli.[1] Morgan le Fay on Arthurin äidin Igrainen ja hänen ensimmäisen aviomiehensä Gorloisin tytär. Morgan le Faylla on kaksi sisarta: Elaine ja Morgause.
| Morgan le Fay | |
|---|---|
 Anthony Frederick Augustus Sandys, Morgan Le Fay, 1864. |
|
| Ominaisuudet | |
| Sukupuoli | nainen |
| Tuntomerkit | Tavallisesti naishahmo, mutta pystyi muuttumaan haluamansa eläimen näköiseksi |
| Asuinpaikka | Lähellä Camelotia englannissa |
| Voimat | Kyky muuttua miksi tahansa eläimeksi |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen alkuperä |
Englantilainen taru kuningas Arthurista |
| Suhteet | |
| Sisarukset | Kuningas Arthur (velipuoli) |
Sir Thomas Maloryn teoksessa Pyöreän pöydän ritarit (Le Morte d'Arthur) Morgan le Fay on naimisissa kuningas Urienin kanssa. Heidän poikansa Uwaine on yksi pyöreän pöydän ritareista.
Joidenkin legendojen maininnoissa Morgan le Fay saa veljelleen Arthurille pojan Mordredin
Useissa uudemmissa legendojen tulkinnoissa Morgausen ja Morgan le Fayn hahmot on yhdistetty.
Marion Zimmer Bradleyn teoksessa Avalonin usvat sisarukset ovat erillään. Morgausesta tulee Skotlannin kuningatar, Morgainesta papitar. Morgause on olennaisessa osassa juonittelussa, jolla pyritään tuhoamaan hänen velipuolensa Arthurin avioliitto. Morgausen hoviin lähettämä uskottu hovinainen Morag sekoittaa joka ilta kuningattaren iltajuomaan salaisia yrttejä jotka estävät tämän raskaaksi tulemisen, jotta Morgausen oma poika pysyisi kruununperijänä.
Taruissa mukana oleva Mordred on Morgainen poika, joka syntyi Avalonin ylipapitar Vivianen juonittelujen johdosta. Ylipapitar järjesti Arthurille vihkiseremonian, joka päättyi rituaaliseen hääyöhön papittaren kanssa, mutta papitar olikin Morgaine. Tämä kauhistuu saadessaan tietää totuuden ja uhkaa lähdettää lapsen, mutta Viviane estää sen. Tämä asetelma johtaa merkittäviin juonenkäänteisiin tarinan aikana.
Viviane tekee loppuvaiheilla eutanasian kuolemansairaalle ja kärsivälle Priscillalle, joka on kasvattanut hänen viimeisen toukovalkeilla siitetyn poikansa omansa ohella. Naisen oma poika surmaa papittaren kuninkaan edessä kirveellä, joka oli jäänyt paikalle erään barbaarisotilaan rangaistuksen yhteydessä. Velipuolet kuolevat kaksintaistelussa hiukan myöhemmin, ja Morgainesta tulee Avalonin tosiasiallinen valtiatar, vaikka nimellisenä hallitsijana toimii Merlinin nuorin tytär Niniane.
Lähteet muokkaa
- ↑ Morgan le Fay Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 8.2.2017. englanti
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Morgan le Fay Wikimedia Commonsissa
