Mordred
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mordred tai Modred (walesin kielellä Medraut) on kuvitteellinen henkilö ja yksi pyöreän pöydän ritareista, joka esiintyy kuningas Arthuriin liittyvissä taruissa. Hän on petturi, joka taistelee Arthuria vastaan Camlannin taistelussa. Arthur surmaa taistelussa Mordredin, mutta haavoittuu myös itse kuolettavasti.[1][2]
Arthur ja Mordred ovat sukulaisia, lähteistä riippuen joko eno ja sisarenpoika tai isä ja poika, tai joskus jopa molempia. Yleensä Mordred esiintyy kirjallisuudessa aviottomana poikana, joka on syntynyt Arthurin ja tämän sisarpuolen Morgausen sukurutsaisesta suhteesta. [3]
Hahmo on vähitellen kehittynyt taruston eri versioissa nykyisenkaltaiseksi pahuuden ruumiillistumaksi. Mordredin nimi oli alun perin Medraut, ja hän on saattanut olla walesilainen historiallinen henkilö, joka vastusti Arthuria ja taisteli hänen kanssaan Camlannissa tuhoisin seurauksin. Walesilaisissa kertomuksissa hän ei kuitenkaan ole juonittelija tai paha. Vasta Geoffrey Monmouthilainen antoi teoksessaan Historia Regum Britanniae Mordredille tutun konnan roolin, joka on sittemmin säilyi myöhäiskeskiajan kirjallisuudessa. Geoffrey myös nimesi hahmon Mordrediksi, joka on kornilainen tai bretonilainen nimi. Geoffrey Monmouthilaisen kertomuksessa Mordred on Arthurin sisarenpoika, joka hallitsee valtakuntaa yhdessä Guineveren kanssa sillä aikaa kun Arthur on sotaretkellä Galliassa. Modred taivuttelee kuningattaren aviorikokseen, kaappaa valtaistuimen ja tekee rauhan vihattujen saksien kanssa, jotka Arthur oli tuhonnut Badonissa. Arthur palaa kiireesti kotiin ja kohtaa Mordredint Camel-joen rannalla Cornwallissa. Kapinallinen vallananastaja tapetaan ja Arthur viedään Avaloniin.[1]
Mordred säilyttää pahan roolinsa keskiaikaisissa ritariromaaneissa. Hänen himonsa Guineverea kohtaan on vain yltynyt, mutta nyt kuningatar yllyttää Mordredia suhteeseen. Tämä on kenties provokaatiota, sillä Mordred juonittelee Agravainin kanssa paljastaakseen kuningattaren suhteen Lancelotiin. Vulgata-syklissä Mordredin luonnotonta pahuutta korostetaan tekemällä hänestä Arthurin ja tämän sisarpuolen Morgausen salattu poika. Vaikka sukurutsa on tahaton, se korostaa Mordredin roolia Arthurin vainoojana. Joissakin teksteissä Mordredin synkkää pahuutta kuitenkin vähätellään ja jopa säälitään. Ritariromaaneissa lopullinen taistelu sijoitetaan Cornwallin sijaan Salisburyn lähistölle.[1]
Sittemmin myös Maloryn Le Morte d’Arthur -runoelman mukaan Mordred saa alkunsa, kun Arthur makaa sisarpuolensa Morgausen kanssa tietämättä, että he ovat sukulaisia. Marion Zimmer Bradley käytti tätä tarinanosaa hyväkseen luodessaan romaaninsa Avalonin usvat. Hän vain vaihtoi Morgausen Morgaineen ja tilaisuudeksi rituaalin, joka päättyi seremonialliseen aktiin. Itse rituaali oli osa Arthurin kuninkaaksi vihkimistä ja sitä johti Avalonin ylipapitar Viviane, jonka juonittelusta tämä sukurutsa juuri aiheutui.
Katso myös muokkaa
- Avalonin usvat, minisarja