Moptin alue
Moptin alue (ransk. Région de Mopti) on hallintoalue Malin keskiosassa. Sen pinta-ala on 79 017 neliökilometriä.[1] Alueella on 2 036 200 asukasta (vuonna 2009, väestönlaskenta)[2].
| Moptin alue Région de Mopti |
|
|---|---|
 Moptin alue Malin kartalla. |
|
 Moptin alueen piirit. |
|
| Valtio | Mali |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Mopti |
| Pinta-ala | 79 017 km² |
| Väkiluku (2009) | 2 036 200 |
Maantiede muokkaa
Moptin alue muodostaa 6,3 % Malin pinta-alasta. Se rajoittuu pohjoisessa Timbuktun ja lounaassa Ségoun alueisiin sekä kaakossa Burkina Fasoon.[3]
Alueen läpi virtaa Nigerjoki, joka muodostaa Nigerin sisämaasuistoksi kutsutun laajan tulva-alueen. Muita luonnonalueita ovat Bandiagaran–Homborin ylänkö, Gondo-Mondoro ja Gourma.[4] Järviä ovat Débo, Waladou, Korientzé, Korarou, Aougoundou ja Niangaye.[3]
Seutu kuuluu Sahelin ja Sudanin ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 750 millimetrin välillä.[4]
Hallinnollinen jako ja asutus muokkaa
Alue käsittää kahdeksan piiriä: Bandiagara, Bankass, Djenné, Douentza, Koro, Mopti, Ténenkou ja Youwarou. Niihin kuuluu 103 maalais- ja viisi kaupunkikuntaa. Kaupunkikuntia ovat Bandiagara, Djenné, Douentza, Mopti ja Ténenkou.[1] Kyliä ja nomadiryhmiä on 2 078[3].
Alueella asuu 14,0 % Malin väestöstä[5]. Asukastiheys on Bamakon sekä Sikasson ja Ségoun alueiden jälkeen maan neljänneksi suurin, 26,2 henkeä neliökilometrillä[6]. Kaupunkiväestön osuus on 9,8 %[7].
Asukkaat ovat etupäässä fulbeja, dogoneja, bambaroita, markoja, bozoja, somonoja, songhaita ja boboja. Lisäksi on muun muassa tuaregeja, maureja ja moseja.[8] Puhutuimmat kielet ovat dogon (41,4 %), fulani (25,9 %), bambara (11,1 %), bozo (9,1 %), songhai (4,4 %), tamašek (2,0 %) ja marka (1,8 %)[9].
Talous muokkaa
Tärkeimmät liikenneväylät ovat etelästä pohjoiseen johtava maantie RN16 sekä Nigerjoki. Sévaréssa Moptin lähellä on lentokenttä.[1]
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, hirssi, durra, fonio ja maissi. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, aasit, siipikarja sekä vähäisemmässä määrin kamelit ja siat.[1] Kalastus tuottaa vuosittain 70 000–120 000 tonnia tuoretta, kuivattua tai savustettua kalaa[10]. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Teollisuutta ei ole juuri lainkaan.[1]
Nähtävyydet ja matkailu muokkaa
Alueen nähtävyyksiä ovat Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat Djenné ja Dogonimaa, Nigerin sisämaasuisto, historialliset Moptin, Homborin ja Hamdallahin keskukset sekä seudun eläimistö, perinteinen arkkitehtuuri ja käsityötaide. Matkailupalvelut ovat vielä vähäisiä.[1]
Lähteet muokkaa
- 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Théme 2: Etat et structure de la population instat-mali.org. Arkistoitu 19.8.2019. Viitattu 26.3.2017.
- Schéma régional d’aménagement de Mopti 2010–2035 pact-mali.org. Viitattu 26.3.2017. [vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Synthèse des 108 Plans Communaux de Sécurité Alimentaire de la Région de Mopti 2007–2011 csa-mali.org. 2007. Viitattu 12.6.2012. (ranskaksi)
- ↑ RGPH, s. 14.
- ↑ a b c Schéma, s. 16.
- ↑ a b Schéma, s. 30.
- ↑ RGPH, s. 52.
- ↑ RGPH, s. 20.
- ↑ RGPH, s. 54.
- ↑ Schéma, s. 107.
- ↑ 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Série démographique, s. 443 (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 3.7.2018.
- ↑ Schéma, s. 20.
Aiheesta muualla muokkaa
- Moptin alueen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Moptin alueneuvoston sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
