Monte Cavo on Albanolaisvuorten toiseksi korkein vuori Roomasta noin 25 km kaakkoon. Tämä 949 m korkea kartiomainen vuorenhuippu sijaitsee Rocca di Papan alueella, josta sinne johtaa ikivanha via sacra ('pyhä tie'). Monte Cavo on n. 36 000 vuotta sitten sammunut tulivuori[1]. Varsinkin 1800-luvulla vuori oli suosittu maalausten kohde. Mukaan oli tapana sijoittaa raunioita, roomalainen akvedukti tai paimenidylli. Monte Cavo lienee saanut nimensä Cabum-nimisestä kylästä.[2]

Monte Cavo — postikortti vuodelta 1910.

Historia muokkaa

Muinaisaika muokkaa

 
Vanhan Juppiter Latiaris -temppelin rakennetta.

Monte Cavon latinalainen nimi on Mons Albanus, ja se oli latinalaisten pyhä vuori ainakin 1000-luvulta eaa. lähtien, siis kauan ennen Rooman perustamista. Vuorta hallitsi Juppiterille (Iuppiter Latiaris) omistettu temppeli sekä muinainen asutuskeskus Alba Longa.[3] Tarun ja paikallisten uskomusten mukaan Alba Longan oli perustanut Troijan sodasta Laviniumiin asettuneen Aineiaan poika Askanios. Myytin mukaan siis Alba Longa oli Laviniumin kolonia. Vaikka tästä ei ole mitään arkeologista näyttöä, tarinassa korostuu näiden kahden paikkakunnan välinen yhteys. Laviniumissa Aineiasta oli vastassa ystävällismielinen kuningas Latinus, joka on sittemmin antanut nimensä sekä latinalaisille että Latiumille. Taistellessaan etruskikuningasta vastaan Latinus oli äkkiä hävinnyt silmistä ilmaantuakseen sittemmin Mons Albanukselle jumalaksi korotettuna Juppiter Latiariksena,[4] kaikkien latinalaisten etnisen yhtenäisyyden symbolina. Joka vuosi kokoonnuttiin Juppiter Latiariksen temppelialueelle viettämään latinalaisjuhlia. Mons Albanuksella solmittiin myös latinalaisliitto 600-luvulla eaa. ennen kaikkea etruskeja vastaan. Liitto hajosi v. 338 eaa., ja kulttikeskus siirrettiin Rooman Capitoliumille.

Temppelistä televiestintäasemaksi muokkaa

 
Entisen hotelli Monte Cavon nykytila Italian valtion televiestintäasemana.

Keskiajalla Juppiterin temppelin sijoille perustettiin dalmatialaiserakkojen apostoli Pietarille pyhittämä retriitti. Sen jälkeen rakennusta käyttivät erilaiset uskonnolliset järjestöt. 1700-luvulla tila muutettiin luostariksi ja peruskorjattiin käyttäen hyväksi vanhan Jupiter-temppelin kiviä.

Vuonna 1890 tilat muutettiin kansainvälisen tason hotelliksi. Kuuluisia vierailijoita ovat olleen mm. kuningas Umberto II, näytelmäkirjailija Luigi Pirandello, marsalkka Armando Diaz sekä kuningas Edvard VIII puolisonsa Wallis Simpsonin kanssa. Toisen maailmansodan aikana Saksan Wehrmacht käytti hotellia radioviestinnän tukikohtana.

Sotien jälkeen tiloja on käytetty televiestintäasemana, ja antennien ja muiden laitteistojen valtaama alue on ympäröity aidalla. Tästä toiminnasta on tehty lukuisia valituksia sen ympäristöönsä levittämän sähkömagneettisen säteilyn johdosta. Antiikin Rooman muinaisuskonnon palauttamista haikailevat uuspakanat ovat vaatineet paikan palauttamista muinaiseen kunniaansa. Suunnitteilla ja osin toteutettunakin on liikojen antennien siirto muualle.[5]

Lähteet muokkaa

  1. https://ingvvulcani.com/2020/07/07/le-eruzioni-recenti-ai-colli-albani-un-mito-moderno/
  2. Gratzl (2000: 255-256); van Essen (1958)
  3. Finocchi (1980)
  4. Liou-Gille (1996: 77)
  5. La Notizia Quotidiana 9.7.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Cecamore, Claudia: Il santuario di « Iuppiter Latiaris » sul Monte Cavo: spunti e materiali dai vecchi scavi. Bullettino della Commissione Archeologica Comunale di Roma 95 (1), 1993, 19-44
  • van Essen, C.C.: Albanus mons. Hermeneus 30, 1958, 32-36
  • Finocchi, P.: Il templum di Iuppiter Latiaris sul Mons Albanus. Archeologia laziale III, 1980, 156-158.
  • Gratzl, Karl: Mythos Berg. Lexikon der bedeutenden Berge aus Mythologie, Kulturgeschichte und Religion. Hollinek: Purkersdorf.
  • Guidi, A. & di Gennaro, F. & Pacciarelli, M.: Rinvenimenti d'età pre- e protostorica a Grottaferrata e a Monte Cavo. Archeologia laziale I, 1978, 84-86.
  • Liou-Gille, Bernadette (1996) Naissance de la ligue latine. Mythe et culte de fondation. Revue belge de philologie et d'histoire 74: 73-97

Aiheesta muualla muokkaa