Mississippin kulttuuri
Mississippin kulttuuri oli Mississippin jokilaakson seuduille Yhdysvaltain keskilänteen noin 800–1500 jaa. kehittynyt esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri, jonka asutuskeskuksiin rakennettiin suuria temppelikumpuja. Yksi kulttuurin suurista keskuksista oli Cahokia.
Asutuskeskukset muokkaa
Mississipin kulttuurin väentiheys oli jopa kaksi asukasta neliökilometrillä[1][2] Jo yksistään maissi mahdollisti suuren väestön kasvun[3].
Tyypillisessä Mississipin pikkukaupungissa oli 1-20 tasalakista kumpua ja/tai eliitin asuinalueita, jotka oli paaluaidoin ympäröityjä[4]. Cahokian valvoma mutkikas päällikkökunta lienee käsittänyt ainakin kolmen kokoisia keskuksia ja lisäksi pikkukyliä[5]. Ensimmäinen porras oli Cahokia ja toinen porras suuria kyliä, mm. Mitchell, East St. Louis ja Mt Pulcher[6]. Kolmas porras käsitti vielä pienempiä kyliä.
Aikakauden loppuvaihe muokkaa
Noin 1350-1450 eaa. Keski-Mississippin kulttuurin alueelle syntyi niin sanottu "vapaa neljännes"[4].Se ulottui lähinnä jokilaaksoissa Mississipin keski- ja Ohiojoen alajuoksulle[7]. Tällä alueella asutuskeskuksia hylättiin ja/tai niiden väkiluku pieneni. Linnoitettujen paikkojen määrä laski. Syynä saattoi olla ilmastonmuutos: ilmasto viileni ja kuivui, kun pieni jääkausi alkoi.[8].
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. (Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. 3. painos 2005. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-56-9. .
- Coe, Michael & Benson, Elizabeth & Snow, Dean: Atlas of ancient America. Facts on File, 1986. ISBN 9780816011995.
Viitteet muokkaa
- ↑ Coe&Snow&Nbanson 1986, s. 57.
- ↑ Coe, Michael & Benson, Elizabeth & Snow, Dean: Atlas of ancient America. Facts on File, 1986. ISBN 9780816011995.
- ↑ Diamond 2003, s. 163, 164, 165.
- ↑ a b Coe&Snow&Nbanson 1986, s. 59.
- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ http://www.jstor.org/stable/1593795
- ↑ Midcontinental Native American population dynamics and late Holocene hydroclimate extremes Broxton Bird,2017, DOI: 10.1038/srep41628
