Minimaalisen tietoisuuden tila
Minimaalisen tietoisuuden tila on tietoisuuden tason häiriötila, jossa ihmisellä on todettavissa hyvin vähäisiä tietoisuuden merkkejä. Näin se eroaa koomasta ja vegetatiivisesta tilasta, joissa merkkejä tietoisuudesta ei ilmene.[1]
Minimaalisen tietoisuuden tilassa oleva osoittaa käytöksellään jonkinasteista tietoisuutta itsestään tai ympäristöstään.[2] Minimaalisen tietoisuuden tilassa ihminen saattaa esimerkiksi ajoittain liikuttaa sormea käskettäessä.[1] Yksinkertaisten käskyjen noudattamisen lisäksi merkkejä minimaalisesta tietoisuudesta voivat olla ymmärrettävien sanojen käyttö, elein tai sanoin osoitetut myöntävät tai kieltävät vastaukset (paikkansapitävyydestään riippumatta) ja tarkoituksenmukainen reagointi ympäristön ärsykkeisiin. Jotta minimaalisen tietoisuuden tila voidaan todeta, on tietoisuutta osoittavan toiminnan oltava toistettavissa tai riittävän pitkäkestoista erottuakseen refleksistä.[2]
Minimaalista tietoisuuden tilaa on saattanut edeltää kooma tai vegetatiivinen tila. Minimaalinen tietoisuuden tila voi tällöin olla vaihe toipumisessa, mutta se voi myös jäädä pysyväksi. Useimmiten minimaalisen tietoisuuden tilaa ei kuitenkaan todeta pysyväksi, ellei se ole kestänyt monia kuukausia ilman merkkejä tilan kohentumisesta. Pysyvä minimaalisen tietoisuuden tila vastaa ennusteeltaan yleensä vegetatiivista tilaa. Mitä pidempään tila jatkuu, sitä vähäisemmiksi muotoutuvat toipumisen mahdollisuudet.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Disorders of consciousness National Health Service, viitattu 28.6.2023
- ↑ a b The minimally conscious state Neurology 12.2.2002, viitattu 28.6.2023