Wikipedia

Mikojan MiG-29

neuvostoliittolainen hävittäjä

Mikojan MiG-29 (ven. МиГ-29, Nato-raportointinimi Fulcrum, "tukipiste") on vuonna 1983 Neuvostoliiton palvelukseen astunut Mikojan-Gurevitšin valmistama hävittäjä, josta on tuotettu monia versioita.

Mikojan MiG-29
Slovakian ilmavoimien MiG-29AS
Slovakian ilmavoimien MiG-29AS
Tyyppi hävittäjä
Alkuperämaa Neuvostoliitto Neuvostoliitto
Venäjä Venäjä
Valmistaja Mikojan
Ensilento 6. lokakuuta 1977
Esitelty heinäkuu 1983
Tila käytössä
Pääkäyttäjät Venäjän ilmavoimat
Intian ilmavoimat
Puolan ilmavoimat
Ukrainan ilmavoimat
Syyrian ilmavoimat
Valmistusmäärä 1 600+[1]
Valmistusvuodet 1982–
Yksikköhinta 11 milj. USD (MiG-29B, 1984, 1999)[2][3]
29 milj. USD (2009)[4][5]
Muunnelmat Mikojan MiG-35

MiG-29:n suunnittelu alkoi Neuvostoliiton saatua 1969 tietoja Yhdysvaltain F-X-ohjelmasta, jonka tuloksena syntyi F-15 Eagle. Sen tarkoituksena oli korvata Yhdysvaltain F-4 Phantom II:ta vastannut MiG-23 ja pystyä ilmasodassa antamaan vastasuorituskykyä Phantomista kehittyneemmille sotilaskoneille, F-16:lle ja F-18 Hornetille. Ensimmäinen ”kehittynyt rintamahävittäjä” -ohjelma (ven. perspektivnyi frontovoi istrebitel – PFI) osoittautui liian kalliiksi ja se jaettiin kevyen ja raskaan hävittäjän kehityssuunnitelmiin, samoin kuin Yhdysvalloissa oli tehty F-16- ja YF-17-ohjelmissa. Raskaan hävittäjän kehitystyön sai Suhoi ja kevythävittäjä säilyi Mikojanin projektina.

MiG-29 pysäköitynä esittelylentonsa jälkeen Abbotsfordin ilmailunäytöksessä 1989

Ensilentonsa ”tuote 9” -prototyyppi lensi 6. lokakuuta 1977. Yhdysvaltain tiedustelusatelliitit havaitsivat sen saman vuoden aikana. Koneen sarjatuotanto alkoi MiG-29B-mallista 1982 Moskovassa ja se otettiin käyttöön Neuvostoliiton ilmavoimissa elokuussa 1983. MiG-29:a varusti lähinnä etulinjan ilmapuolustusta, kun raskas Su-27 tarkoitettiin torjumaan esim. jäämerellä Pohjoisnavan yli hyökkääviä pommikoneita. MiG-29 tavoitteena oli toimia huonoiltakin kiitoteiltä suojaamaan hyökkäävien maavoimien sotilasajoneuvoja tukien etenevien joukkoja ja ilmasodan maataistelukoneita. Kestävien laskutelineiden ja lentokoneen voimalaitteen ilmanoton vahvan suojauksen tarkoituksena oli varmistaa lentokoneen tekninen toimintakyky vihollisen pommituksista vahingoittuneista ilmatukikohdista tai tukikohdista, joita ei oltu aikaisemmin valmistauduttu käyttämään tämän lentokonetyypin tukikohtina.

Lentokonetta vietiin useisiin Varsovan liiton maihin sekä muihin Neuvostoliiton liittolaisiin kuuluviin maihin, kuitenkin niin, että lentokoneen suorituskykyä sodankäynnissä oli vähennetty alkuperäisestä.

Suomessa MiG-29 nähtiin ensimmäisen kerran Rissalan (Kuopion lentoasema) lentonäytöksessä 2. heinäkuuta 1986, jolloin se oli ollut neljä vuotta palveluskäytössä Neuvostoliitossa. Syyskuussa 1988 konetta esiteltiin myös Farnborough’ssa. 20. toukokuuta 1989 kapteeni Aleksandr Zujev loikkasi MiG-29:llä Turkkiin ja sai turvapaikan Yhdysvalloista. Vuoteen 1991 mennessä koneita oli rakennettu noin 800.

MiG-29:n ohjaamo.

Myöhemmin koneen kehitystyötä on jatkettu tietojärjestelmien ja avioniikan kehittämisellä. Lentokoneesta on useita eri versioita. Naton nimitykset kuudelle tärkeimmälle versiolle ovat: Fulcrum-A, perusversio; Fulcrum-B, kaksipaikkainen harjoituskone; Fulcrum-C, lisäpolttoaineella ja elektroniikalla varustettu MiG-29S; Fulcrum-D, laivastoversio MiG-29K; Fulcrum-E, päivitetty MiG-29M, joka ei tullut sarjatuotantoon; Fulcrum-F, MiG-29OVT/MiG-35.

Hävittäjän perusversio pystyi jokasään päivä- ja yötoimintaan. Vientiversio oli aseistettu keskipitkänmatkan R-27R1 ja lyhyenmatkan R-73E-ohjuksin. Perusmallin asevarustus maakohteita vastaan sisälsi kohteeseen ohjautumattomat pommit ja raketit, jotka lentäjän täytyy kohdistaa. Täsmäaseiden käyttökyky tuli mahdolliseksi MiG-29SMT-malliin Žuk-ME-tutkan myötä. Tämän hävittäjän lentäjäkäyttöliittymään tulivat lentäjän käyttöön ohjaamoon digitaalinäytöt ja HOTAS-periaatteella (hands on throttle-and-stick) toteutettu tärkeiden kytkimien sijoittaminen tehonsäätövivulle ja ohjaussauvaan.[6]

Tyyppejä muokkaa

  • MiG-29 1982- (9.12) Nato-nimi ”Fulcrum-A”
  • MiG-29A 1988-1991 (9.12A) tuotettu Bulgarialle, Puolalle, Romanialle, Saksan demokraattiselle tasavallalle ja Tšekkoslovakialle.
  • MiG-29B 1986- (9.12B) tuotettu Varsovan liittoon kuulumattomille maille
  • MiG-29 1986- (9.13) 9.12:n parannettu versio Nato-nimi ”Fulcrum-C”, jossa on parannettu elektronisen sodankäynnin varustus ja mahdollisuus käyttää kahta ulkoista polttoainetankkia sekä suurempi aselasti. Ensilento 4. toukokuuta 1984, rakennettu arviolta 207 kappaletta
  • MiG-29UB 1982- (9.51) Nato-nimi ”Fulcrum-B”, kaksipaikkainen harjoituskoneversio, ensilento 29. huhtikuuta 1981
  • MiG-29S 1991- (9.13S) 9.13-tyypin parannettu versio, R-77-ohjuksen käyttömahdollisuus, mahdollisuus lukita kaksi maalia samaan aikaan, koetyypin ensilento 5.5.1984 ja prototyypin 23. joulukuuta 1990
  • MiG-29S (9.12S) Nato-nimi ”Fulcrum-A”, 9.12:n parannettu versio
  • MiG-29SE Nato-nimi "Fulcrum-C" 2000-luvun vientiversio
  • MiG-29SM (9.13M) parannettu versio MiG-29S:stä
  • MiG-29SD 1995- Nato-nimi ”Fulcrum-A” MiG-29SE:stä parannettu ilmassa tankattava malli, mistä on kehitetty MiG-29N Malesiaa varten.
  • MiG-29N 1995- Malesiaa varten kehitetty MiG-29SD:n versio
  • MiG-29NUB 1995- MiG-29N:n kaksipaikkainen harjoituskoneversio
  • MiG-29M 1996- (9.15) useista 1980-luvun lopun versioista kehitetty malli.
  • MiG-29ME Mig-29M:n vientiversio, päivitetty MiG-33:ksi.
  • MiG-29SMT (9.17 MiG-20SMT-I) 9.12:een ja 9.13:een sekä 9.15:een perustuva uusi versio
  • MiG-29SMT-II (9.17-II) MiG-SMT:n parannettu versio
  • MiG-29SMTK (9.17K) MiG-29SMT:n lentotukialusversio
  • MiG-29K (9.31) lentotukialusversio, ensilento 23. kesäkuuta 1988
  • MiG-29KU (9.62) MiG-29K:n kaksipaikkainen harjoituskoneversio
  • MiG-29K-2002 parannettu MiG-29SMTK
  • MiG-29KUB Mig-29K-2002:een perustuva harjoituskoneversio
  • MiG-29UBT 1999 (9.51T) MiG-29SMT:n kaksipaikkainen versio, tarkoitettu Suhoi Su-24:n korvaajaksi monitoimihävittäjänä
  • MiG-33 nimeä käytettiin lyhytaikaisesti 1994 markkinoitaessa sillä MiG-29ME:n vientimalleja
  • MiG-29 OVT suihkuvirtauksen suuntaukselle varustetuilla moottoreilla varustettu malli MiG-29M:stä
  • MiG-35 (Fulcrum-F) RD-33 MK -moottoreilla, suihkuvirtauksen suuntauksella ja Fazotron Žuk-AE AESA-tutkalla varustettu 4.5-sukupolven hävittäjämalli

Valmistusmääräarvio:

Vuosina 1982–1997 1 257 kappaletta (MAPO-MiG), mistä 840 kpl tyyppiä 9.12 ja 207 tyyppiä 9.13., minkä lisäksi joitain kappaleita muualla (Sokol Nižni Novgorodissa). EADS Deutschlandin mukaan valmistusmäärä voi olla 1 400, mistä on jäljellä käytössä 750.

Kehitysmalli MiG-29SMT muokkaa

 
MiG-29SMT MAKS-ilmailunäyttelyssä 2009

Päivitetty MiG-29SMT-versio kehitettiin 1990-luvun lopulla. Sen edeltäjä oli MiG-29S-malli vuodelta 1995. Vanhoja koneita voi päivittää osin tai kokonaan MiG-29SMT-tasolle. Lisäksi uusia tämän mallin hävittäjiä rakennettiin Jemenille ja Eritrealle. Koneita on modernisoitu noin 180, joista 150 Venäjän ilmavoimille.[7]

Tutka ei ole enää N019ME, mikä kykenee valvomaan yhtä kohdetta, vaan Žuk-M, joka kykenee valvomaan kymmentä kohdetta ja tulittamaan yhtä aikaa neljää ja jonka kantama on 120 kilometriä edellistä pidempi kulkusuunnassa. Tutka mahdollistaa myös täsmäaseiden käytön. Ohjaamoon on sijoitettu kaksi suurta monitoiminäyttöä.

MiG-29 SMT:n lentomatka on entistä pidempi lisätankein. Sen siirtolentomatka on 1 800 kilometriä omin sisäisin polttoainesäiliöin.[8] Kolmella lisäpolttoainetankilla koneen siirtolentomatka on 3 000 km.[8] Kolmella lisäpolttoainetankilla ja kerran ilmassa tankattuna sen lentomatka on yli 5 000 kilometriä[8]. Kolmella lisäpolttoainetankilla varustettuna ja kahdella R-73E-ohjuksella aseistettunakin se saavuttaa 3 000 kilometrin lentomatkan.

Koneen nopeus on 1 500 km/h 1 450 metrin korkeudessa ja 2 400 km/h 2 230 metrin korkeudessa. Sen lakikorkeus on 17 000 metriä.

Saksan liittotasavalta modernisoi Saksan demokraattisen tasavallan 24 MiG-29:ää, jotka se myi muiden neuvostotyyppisten sotilaslentokoneiden kanssa Puolalle. Puola itse modernisoi MiG-29:t MiG-29 SMT:ksi venäläisen MAPO ANT:n avulla. Uusiminen maksoi noin neljä miljoonaa dollaria yhdeltä koneelta. Vuonna 2008 Peru solmi sopimuksen 19 koneensa modernisoinnista yhteensä 106 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hintaan.[9]

Yhdysvallat osti Moldovasta 21 MiG-29 hävittäjää, joista kuusi oli mallia A, yksi oli mallia B ja neljätoista mallia C.[10] Moldova on lisäksi myynyt Jemenille kaksitoista MiG-29:ää, joista seitsemän on palautettu. Kaikkiaan Moldovan sosialistiselle neuvostotasavallalle jäi Neuvostoliitolta 35 MiG-29:ää.

Puola ostaa Ukrainalta keskipitkän kantaman Р-27Р1 -ilmataisteluohjuksia. [11]

MiG-29 ja MiG-29 SMT muokkaa

  • Lentoonlähtömassa: 15 000 kg → 20 000 kg
  • Polttoainesäiliöt: 5 125 l → 6 082 l
  • Lentotuntimäärä: 3 000 h → 4 000 h
MiG-29 Fulcrum
A [12]
B
C
D
E [13]
MiG-35 / MiG-29M OVT:n vientimalli F [14]

Entisiä ja nykyisiä käyttäjämaita muokkaa

 
MiG-29:n käyttäjävaltiot (entiset punaisella)

Aasia muokkaa

Afrikka muokkaa

  •   Algeria (30 konetta)
  •   Eritrea (5 konetta; ostanut Moldovalta ja MiG-MAPO:lta)
  •   Sudan (10 konetta)

Amerikka muokkaa

  •   Kuuba (18 konetta)
  •   Peru (18 konetta)
  •   Yhdysvallat (ostanut Moldovalta 21 konetta varastoitavaksi ja kokeisiin ja saanut yhden Saksoilta niiden yhdistyessä)

Eurooppa muokkaa

Koneiden lähettäminen Ukrainaan muokkaa

Puola on ilmoittanut asettavansa MiG-29 -koneensa Yhdysvaltojen käyttöön Ukrainan konfliktin johdosta.[17] Maaliskuussa 2023 kerrottiin, että Puola lähettää noin tusinan koneita Ukrainaan.[18]

Maaliskuussa 2023 Slovakia ilmoitti koneidensa lähettämisestä Ukrainaan.[19] Aiemmin Slovakia on sopinut viereisten NATO-maiden Tšekin ja Puolan kanssa sen ilmatilan valvonnasta, jolloin sen MiG-hävittäjät voidaan toimittaa Ukrainaan.[20]

Ehdokkuus Suomeen muokkaa

Kun Suomi suunnitteli hävittäjäkalustonsa uusimista 1980-1990-lukujen vaihteessa, ajatuksena oli, että samoin kuin edellisten hävittäjähankintojen kohdalla, nytkin puolet koneista hankittaisiin lännestä ja puolet idästä, ja MiG-29:n oli tarkoitus olla se Neuvostoliitosta hankittava konemalli[21]. Neuvostoliiton hajotessa itähankinnasta luovuttiin ja sen sijaan Suomi lähetti tarjouspyynnön McDonnell Douglasille, joka ei kuulunut alkuperäiseen tarjouskilpailuun[21]. Kilpailun muut ehdokkaat olivat Saab JAS 39 Gripen, Dassault Mirage 2000-5, General Dynamics F-16 sekä McDonnell Douglas F/A-18 Hornet, joka lopulta voitti tarjouskilpailun[22]. Vuonna 2017 julkisiksi tulleiden asiakirjojen mukaan MiG-29 oli ehdokkaista kallein hankintakustannuksiltaan samoin kuin käyttökustannuksiltaan[22]. Se ei myöskään täyttänyt Ilmavoimien vaatimuksia elektroniikan, huoltojärjestelmän eikä käyttöiän osalta[22]. Sen käyttöikä oli vain puolet siitä mitä läntisillä kilpailijoilla[22].

Sudanin asekaupat muokkaa

Sudanin uskotaan saaneen heinäkuussa 2008 12 MiG-29-hävittäjää Valko-Venäjän kautta ja että ne olisi sijoitettu Wadi Seidnan sotilaslentoasemalle. Venäjän federaatio on kieltänyt osallistuneensa kauppaan, koska Sudanin tasavalta on asevientikiellossa Darfurin konfliktin vuoksi. Toukokuussa 2008 Darfurin vastarintaliike ampui alas yhden MiG-29-hävittäjän ja "venäläinen" lentäjä sai surmansa.[23]

Venäjän federaatio oli 2001 allekirjoittanut yhteistyösopimuksen puolustusvälinetoimituksista Sudanin tasavallan kanssa.[24][25]

Tekniset tiedot (MiG-29) muokkaa

 

Lähde: [26]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&017.037000017,37 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&011.040000011,40 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.07300004,73 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&038.&&&&0038 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&011000.&&&&0011 000 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&015300.&&&&0015 300 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&020000.&&&&0020 000 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Klimov RD-33 jälkipolttavaa suihkumoottoria; &&&&&&&&&&&&&081.040000081,4 kN per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&02400.&&&&002 400 km/h (Mach 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.2,25, matalalennossa 1 500 km/h (Mach 1,25))
  • Toimintasäde: &&&&&&&&&&&01430.&&&&001 430 km [27]
  • Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&&02100.&&&&002 100 km ulkoisilla polttoainesäiliöillä[27]
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&018013.&&&&0018 013 m
  • G-voimarajat: +9 g [28]
  • Nousukyky: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”maksimissaan”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”maksimissaan”maksimissaan 330 m/s , keskimäärin 109 m/s 0–6 000 m korkeuksissa
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0403.&&&&00403 kg/m²
  • Teho-painosuhde: &&&&&&&&&&&&&&01.0900001,09

Aseistus

  • 1 × 30 mm GŠ-30-1 -tykki (150 laukausta)
  • 7 kiinnikettä: kuusi siivissä, yksi rungon alla, joihin mahdollista kiinnittää yhteensä 3 500 kg aseistusta

Avioniikka

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ "Products: Military Programs." (Arkistoitu – Internet Archive) migavia.ru/eng. Retrieved 23 September 2009.
  2. ↑ Gordon and Davison 2005, p. 61.
  3. ↑ "MiG-29s to be jettisoned"
  4. ↑ "Russia To Sell 20 MiG-29 Fighters To Myanmar."[vanhentunut linkki] Defense News, via France-Presse, Agence, 23 December 2009.
  5. ↑ "Russian MiG-29 Jets 'Attack' China in Myanmar." Pravda, 24 December 2009. Retrieved 1 August 2010.
  6. ↑ GlobalSecurity, MiG-29SMT FULCRUM
  7. ↑ http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/mig-29smt.htm
  8. ↑ a b c MiG-29SMT, upgraded MiG-29UB aircraft valmistajan sivusto. Arkistoitu 1.3.2011. Viitattu 25.4.2009.
  9. ↑ http://sp.rian.ru/onlinenews/20080813/116000880.html
  10. ↑ http://nationalinterest.org/blog/the-buzz/exposed-america-purchased-21-lethal-russian-mig-29-fighters-14486
  11. ↑ http://uawire.org/news/ukraine-to-supply-missile-for-polish-mig-29-fighter-aircraft#
  12. ↑ http://www.pimaair.org/aircraft-by-name/item/mikoyan-gurevich-mig-29-fulcrum-a (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ http://www.fabulousfulcrums.de/fulcrum_a_e.htm
  14. ↑ https://greatest.info/the-russian-army-will-receive-a-new-fulcrum-a-unique-fighter/[vanhentunut linkki]
  15. ↑ a b c d e f g h MiG-29 FULCRUM Exports globalsecurity.org. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Poland - Air Force Modernization globalsecurity.org. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Poland ready to place all its MIG-29 jets at the disposal of U.S. reuters.com. 8.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  18. ↑ Poland to be 1st NATO member to give Ukraine fighter jets to defend itself business-standard.com. 17.3.2023. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
  19. ↑ Slovakia sends MIG-29 fighter jets to Ukraine - PM reuters.com. 17.3.2023. Viitattu 17.3.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Slovakia's neighbours to patrol its skies, freeing MiG jets for Ukraine reuters.com. 27.8.2022. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  21. ↑ a b Hävittäjähanke on monitahoinen pala purtavaksi – tästä Hornetien seuraajien hankinnassa on kyse yle.fi. Viitattu 20.5.2019.
  22. ↑ a b c d Salatut asiakirjat paljastavat Hornet-hankinnan taustat 25 vuotta sitten www.iltalehti.fi. Viitattu 21.11.2020.
  23. ↑ Russia delivers MiG-29 fighter-jets to Sudan 5.8.2008. World Tribune. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
  24. ↑ Russia strictly adheres to commitments and agreements on armaments export 23.7.2004. RIA Novosti. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
  25. ↑ Litovkin, Viktor: Russian Aviation: Flying under difficult conditions 18.8.2004. RIA Novosti. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
  26. ↑ MiG-29/MiG-29UB/MiG-29SE migavia.ru. MiG. Arkistoitu 7.8.2014. Viitattu 30.9.2014.
  27. ↑ a b http://www.airforce-technology.com/projects/mig29/
  28. ↑ http://www.migavia.ru/eng/production/?tid=1&id=17 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta MiG-29.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikojan_MiG-29&oldid=22330017”